tiistai, 9. lokakuu 2018

Transtyttö ja armeija

[Tätä aihetta on toivottu multa jo varmaan yli vuosi sitten mutta se mielisairaalan suljetun keikka ja sen jälkeinen psykoosilääkkeiden aiheuttama rauhattomuus / levottomuus rajotti niin paljon kirjottamista että nyt vasta pääsen tähän käsiks. Pahoittelut siitä.]

Ei varmaan tuu kenellekkään yllätyksenä että mä en oo koskaan intissä ollu... tai että mua ei edes yritetty sinne laittaa. Koko yläaste ku meni käytännössä itteensä viillellessä, viinaa ja lääkkeitä sekasin – ja välillä jotain muutaki – vetäessä, niin lääkäri ei ollu kovin innoissaan ideasta että mulle annettais ase ja mulle alettais huutamaan käskyjä. En tiiä mitä olis tapahtunu; olisinko ampunu itteeni vai jotakuta muuta, mutta tuskin olisin mikään mallialokas ollu. En oo koskaan ollu mikään kauhee fani käskyttämiselle, hierarkialle, etiketeille, auktoriteeteilta tulevalle alentamiselle tai aikaisille aamuherätyksille, niin kapinahenki olis saattanu olla melko astronomista. Mutta en mä siitä tiiä kuinka paljon mun transsukupuolisuus asiaan olis vaikuttanu. Siihen aikaan en osannu kyseenalaistaa omaa sukupuoltani, vaan ”elin poikana” vaan. Siinä määrin ku nyt meikkaava, kynsiä lakkaava ja stereotyyppisellä teinitytön huomionhakusuudella varustettu [Prototähtisimmu] nyt sitten ylipäätään poikaa muistutti. En mä ehkä ollu tyypillisin poika ja nautin ihan poskettomasti siitä ku hengattiin pelkästään mimmit ja minä keskenämme, joiden mielestä olis yks niistä. Kaikki ”jätkien illat” oli vähän.. out of place.. ku muut puhu jostain mopojen virittämisestä niin mä taisin lähinnä tirvoa kaksin käsin lonkkua ja siideriä helttaan.

Inttiä ennen pitää siis käydä lekurin tarkastuksessa, ja koska ”olin poika” niin munhan oli siis pakko myös mennä sinne. Lääkäri sit kyseli kaikkee ja mittaili perusjuttuja, niinku verenpainetta ja muuta. Sit siin oli sellane lappunen, jota se täytti samaa tahtia, missä oli joku miljoona kohtaa, niinku ”sydän”, ”keuhkot”, ”näkö” etc. ja kaikissa oli kolme vaihtoehtoo: ”normaali”, ”patologinen” tai ”rajatapaus”. Muistan edelleen sen kuinka se tohtori ruksi niitä ja mun kohdalla kaikki muut oli normaaleja, paitsi kaks: ”psyykkinen tila” oli sen mukaan patologinen ja ”yleiskuva” oli rajatapaus. En koskaan kysyny mitä toi yleiskuva oikein tarkotti, niinku ulkonäköö vai mitä, joten en tiiä mikä mussa oli sitte rajatapaus. Sitte se kysy multa ihan iteltäni että mitä mieltä mä oon siitä inttiin menosta. Niin sanoin ihan rehellisesti että oon ajatellu C-papereita, että en mä tulis siellä toimeen sen pomottamisen ja kaiken muun kans. Niin lääkäri – sama joka oli katellu mun menoo koko yläasteen ja paikkaillu mua mm. sen jälkeen ku hyppäsin ikkunan läpi – sano vaan että ”joo, no sitä samaa mäkin mietin.” Sitten se kirjotti sen lausunnon ja kehotuksen että mut vapautettais vakinaisesta palveluksesta, diagnoosein F60.3 Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö ja F33 Lievän masennuksen jatkuva ajanjakso. Eli oon tota epävakauden diagnoosia siis kantanu tässä nyt 12 vuotta. Jännää kyllä, mutta masennusleimaa mun ottaan ei oo lyöty ees transpolilla, [hetken tutkimisen jälkeen paljastu et olin väärässä.] vaikka niiden psykologisten tutkimusten perusteella ” - - täyttyneet depressiivisen, epäluuloisen, huomionhakuisen sekä psykoosipiirteisen - - ” osiot. Eli ne olis voineet siis iskee muhun epävakauden sijasta minkä tahansa noista kolmesta muusta persoonallisuushäiriöstä ja lisäks sen masennuksen: F60.1, F60.4, F21. Vaikka on ihan kiva että ei nyt enää enempää ole muakin patologisoitu, niin loppujen lopuks se nyt on ihavitusama kuinka monta ”totally fucked up” leimaa sitä sitte on.

Mutta mä en tosiaan siis oo inttii käyny. Siihen aikaan sit mm. isoveljet oli sillai et ”mut sua harmittaa sit myöhemmin, ku kaikki muut kundit puhuu inttijuttuja ja sulla ei oo mitään” ... vittu, kuinka väärässä voikaan ihmiset olla! :D Ei oo muute sitte sekuntiakaan harmittanu / kaduttanu ettei ollu sielä kyntämässä sammalta, paskomassa kuoppaan, hytisemässä mettässä ja marinoitumassa hien ja pierun hajucocktailissa tuvassa 20 kundin kans. Varmasti joo, se on kokemus siinä missä anaaliseksi, naga jolokian syöminen tai koralliriuttojen näkeminen, mutta kokemukset ja elämykset on vähän subjektiivinen juttu. Edellä mainituistakaan mulla ei oo ku yhdestä kokemusta ja oon ihan tyytyväinen siihen. Jos nyt joskus sattuu päätymään tän pallon toiselle puolelle niin kyllä varmasti käyn tsekkaan ne kiehtovat eliöt. mut ei mulla nyt mikään palo oo sinne päästä sen takii. Monesti vanhemman broidin juttuja kuunnellessa miettii että se oli tähän ikään mennessä käyny jo varmaan yli 30 maassa ja tutustunu kaikenmaailman kulttuureihin ym.. Mutta mun elämykset on ollu vaan erilaisia; dokaamista isolla ystäväporukalla, räsypokan pelaamista ja otsan piirtämistä pilluun, filmin kuudeks tunniks poikki vetämistä viinalla ja lääkkeillä, raajansa täyteen viiltelyä niin että sumenee ja oman lapsen syntymisen seuraamista. Ei ne oo mun mielestä sen huonompia ku Euroopan matkailu, ne on vaan hiukan erilaisia. Tuskinpa olisin intin kokemuksista nauttinu, koska ne ei ollu mua varten – ei se anneliseksikään oo kaikkia varten. ;P

Mutta mitä sit mietin intistä yleisesti? Tietysti mulla on todella hatara käsitys, koska se perustuu lähinnä isoveljien ja ystävien tarinoihin. Mutta ainaki sieltä oli Bestiksen siistiä päästä pois, ku sen hain aikanaan mun kotterolla ja se roikku kaljapäissään ikkunasta pihalla ja huuteli vaan ”aamuja” kundeille, joilla oli viel kurkkusalaatit päällä. :D Että vissiin se on monesta se loppuminenki ihan kivaa. Mutta niiden juttujen perusteella siellä oleminenki on ollu aika hilpeää. Toki siin on ollu sit sitä mettässä rämpimistä ja muuta, mut siin on ollu myös yhteisöllisyyttä. Kuulemma se on nykyään huomattavasti hellempää se meno siellä, ku viel 20 – 30 vuotta sit. Sitä kuvittelis että samalla tavalla ku tyytyväiset työntekijät tekee parempaa jälkee.. ehkä. Että sama pätis sotilaisiin. Joten miks sen mosakauden pitää sit olla sellasta ihmeellistä rääkkiä ja simputusta? Ehkä mun ”anarkistis-sosialistinen punikkivassari mieli” ei taivu ymmärtään sitä, mutta kaiketi sillä nyt on jotain tekoo sen kans, että opitaan se hierarkia? Että alikessulle ei vittuilla, vaan sitä totellaan – ja ilmeisesti vieläpä sokeasti. Sodassa en oo ollu, joten en osaa sanoo millanen on hyvä sotilas.. mutta on helppo tajuta että saattaa tehdä puolustamisesta ongelmallista, jos jalkaväki alkaa kapinoimaan. Että kaippa se jotain asiaa sit ajaa se alistaminen ja mitätöinti. Silti, sen jälkee ku on nähny leffan Full Metal Jacket [vittu ku meinaa aina kirjottaa Full Metal Alchemist! :D] niin väkisinki miettii että millasii seurauksia sillä potentiaalisesti on. Ehkä sen mosakauden tarkotus on myös jotenki kovettaa pojut sillai että ne kestää sen sodan todellisuuden? Mutta mitä on kuullu juttuja veteraanien tarinoista, niin harva sieltä rintamalta selväjärkisenä tuli takas. On se niin vitun sairasta paskaa sellanen toistensa tappaminen, että vähemmästäki terveen nuppi lahoo, vaikka olis kuinka kovetettu tahansa :S Mut pakko sanoo, että en oo Bestistä koskaan pelänny, paitsi sen puoli vuotta ku se kotiutu intistä, etenki ku se veti lärvit. Ne jutut tappamisesta, sotimisesta ja muusta todisti, että jotain sen päähän oli tosiaan taottu siellä... onneks se normalisoitu sit ajan myötä ja oli taas mun raksu body guard<3 :)

Pitäskö sen sit olla yhtä rankkaa ku aiemmin? En tiiä. Musta tuntuu että ihmiset on ylipäätään vähän muuttunu, niin ehkä sellanen raakuus ei enää toimis nykyihmisiin? Siis takuulla löytyy niitä jotka oikein odottais sitä ja nauttis siitä, mutta suurin osa vois vaan hajoo siihe. En tiiä. Sitte jengi skitsoo, että milläs tätä maata puolustetaan, jos ”kaikki on sellasii pullamössö vihervassaripunikkihomoja, jotka vaan työntää lastenvaunuja, virkkaa sukkia ja leipoo kakkuja”... Mä en oikein nää miten nää asiat on toisensa poissulkevia – mun mielestä sellanen ajattelu on kovin rajoittunutta ja tehotonta. Kyllä luulen että vaikka uusien Gladiaattoreiden kundit tekis ite villasukkansa, niin ne olis silti yhtä bad ass ku niiden kans menis tappeleen. Se vasen suora varmasti kosahtais klyyvariin ihan samalla voimalla. Mut oon ollu siin käsityksessä että intin osallistujamäärät on laskussa ollu viime vuodet, ku enemmän ja enemmän menee sivariin ja totaaleiks. En ota kantaa siihen: mun mielestä se on henkilökohtainen valinta. Tää asia on mun mielestä moraalin ulkopuolella – tosin mua on syytetty moraaliseks nihilistiks, niin mun maailmassa taitaa kaikki olla hyvän ja pahan tuolla puolen... tai oikeestaan niitä ei oo ees olemassa.

Pitäskö sit hommaa palkka-armeija? Se menee jo niiiiiiiiiiin pitkälle yli sen mitä tiiän koko aiheesta, että mun ei kandee varmaan siihen analyysiin ees lähtee ku se olis sama ku kirahvi selostais jääkarhulle ydinfissiosta. Mutta ei siinä mitään vikaa oo maksaa puolustamisesta. Varmaan vaan valtiontalous menis hiukan uusiks sillon. Oon aina miettiny että sillon sinne menis ehkä enemmän niitä jotka haluaa sinne, mutta toisaalta taas sit siin olis sama houkutus ku nykysessä hallinnossa, joka on todistettavasti aivan suolesta; että sinne mennään tavotteleen omaa etua, eikä vittujakaan välitetä yhteisestä. Mutta ennenku on empiirisesti todistettu, että tekemällä intistä tasa-arvosesti kundeillekki vapaaehtonen, meidän puolustautumiskyky tippuis radikaalisti, ei mun mielestä oo mitään perustetta induktio-olettaa niin. Lähtökohtasesti kuitenki olis varmaan monien mielestä parasta, ettei tarvis koskaan enää sotia missään. Ihmisen historia on kuitenki täynnä tappamista – etenki uskonnon tai muun ”totuuden” nimissä. Se on aika helvetin surullista, kuinka epäonnistunu rotu ollaan.. olevinamme evoluution huippu. Koneiden valtaa odotellessa... olis kiva ku kaikki vaan tulis toimeen – ees jotenki. :) ❤

 

[Intron yli on hypätty ku se rikkoo tunnelman.]

https://youtu.be/14-JnZlLbwQ?t=35

 

★Tähtisimmu ★

tiistai, 2. lokakuu 2018

Sota transsukupuolisuuden puolesta: Osa V.II – Gender-ideologia, yhteiskunta ja terveydenhuolto

[Osa V.I]

Sanana ”gender” on viitannu vuoteen 1955 asti lähinnä ainoastaan kielessä esiintyviin maskuliineihin, feminiineihin ja neutreihin[7]. Ihmisille, jotka on lukenu vaikka saksaa, tää on tuttua. Mutta arkeologisten löydösten perustella sukupuolten sosiaalista ja käytöksellistä eroa on esiintyny varhaisimmillaan jo n. 26 000 – 30 000 vuotta sitten[8]. Vuonna 1955 seksologi John Money käytti termiä erotellakseen biologisen sukupuolen ”sex” ja sukupuolen roolina ”gender[7]. Mutta termistä tuli laajemmalle levinnyt vasta 1970-luvulla kun feministiteoreetikot otti sen omakseen[7]. [Wikipedia ei ole edelleenkään pätevä lähde, mutta siellä on itsessään puolestaan lähteet noissa kohdissa. Lisäks, tää ei oo väikkäri, joten se ei sinänsä haittaa. Ja edelleen, mulla tuli hiukan liian myöhään (lue: nyt) mieleen että olis voinu kokeilla hakee tutkimuksia ”gender” termin historiasta / käytöstä.. joten näillä mennään.]

Mitä taas tulee lääketieteen kontekstiin, niin aikainen dikotominen malli jakoi ihmiset kahtia, urosten ja naaraiden biologisten aspektien perusteella ja käsitys oli että jokainen yksilö ilmentää kyseistä sukupuolta vaihteleviin mittasuhteisiin saakka. Tässä mallissa ristiin identifioituva yksilö nähtiin vain yhtenä permutaationa potentiaalisten variaatioiden sisällä. Tällöin transsukupuolisuus ajateltiin puhtaasti fyysisenä tilana. Mutta tuon ajan psykologit ja psykoanalyytikot näki genderin tiukasti psyykkisenä ilmiönä, josta tuli vallitseva malli. Sen seurauksena ajateltiin että sellanen tila tartti psykoterapeuttista hoitoa sen normalisoimiseks. Tästä taas edelleen kehitettiin malli, että sukupuoli on muuttumattoman psyykkisen sukupuolen ja biologisen sukupuolen yhdistelmä, ja aiheeseen perehtyneet pääty siihen että gender määräytyy jonkun geneettisen tai endokrinologisen mekanismin mukaan, joka on vielä löytämättä. Koska tässä mallissa psyykkinen sukupuoli on nimenomaan muuttumaton, päädyttiin siihen että on muutettava kehoa, jotta se olis harmoniassa mielen kanssa. Tää on käsitys edelleen. Nykyset hoitosuositukset sallii, mutta ei oleta että transihminen tarvii hormoneja / sukuelinkirurgiaa.[9]

Oon aiemminkin kirjottanu siitä, kuinka on ihmiselle tyypillistä käytöstä, että vastaanotetaan vain sellasta informaatiota, mikä on yhteneväinen jo pystytetyn maailmankuvan kanssa. Jos meillä on henkilöitä, jotka on vetäneet sellasen rajan maailmassaan, että sukupuolia on tasan kaksi ja niiden välinen raja puolestaan kulkee primääreissä ja sekundääreissä sukupuolipiirteissä, niin toisenlainen rajanveto voidaan helposti kokea valtavaksi uhaksi. Kuten Osassa III referoin esimerkkiä kuningas Salomonista, joka kokisi varmasti rajanvedon että valas on lähempänä kamelia, kuin taimenta (tai mitä kalaa ikinä sitten käytettiinkään esimerkkinä), hyvinkin uhkaavana. Perinteisesti empiiriseen tutkimukseen, hypoteeseihin, deduktioon ja sitä kautta paradigmojen muodostamiseen tähtäävä tiede kuitenkin suhtautuu useimmiten vallitsevan käsityksen haastamiseen terveesti. Tää näkyy myös tässä aiheessa.

Transsukupuolisuuden ja psykoottisten oireiden, persoonallisuushäiriöiden tai muun psykopatologisen ilmiön suhdetta on tutkittu jonkun verran ja riippuen tutkimuksesta on havaittu että psykoottiset oireet ja persoonallisuushäiriö esiintyy usein transsukupuolisuuden kans, kun taas toisessa löydös on ollut päinvastainen, eikä ero cispopulaatioon oo ollu merkittävä[10]. Yleisimpinä oireina on havaittu masennus, ahdistushäiriöt, päihteiden väärinkäyttö, itsemurha ja viiltely[10]. Tämän perusteella vaikuttaa siltä että näiden välillä on jokin kytkös, mutta kausaliteetti jää epäselväksi[10][Painotus mun lisäämä]. Transihmisten monesti kokema kehodysforia lisää epävarmuutta[10], mutta voi transpoikien kohdalla johtaa jopa anoreksiaan asti, kun ne tavottelee jäntevämpää ja lihaksikkaampaa kehon muotoa[11]. Anoreksian oireet katos täysin testosteronihoidon myötä[11]. Myös transtyttöjen kohdalla on useita havaintoja siitä kuinka estrogeenikorvaushoidot nostaa elämänlaatua, mm. laskemalla stressihormonin eritystä[12]. Vastaavia havaintoja koskien sukuelinkirurgiaa on myös[10][13], mutta on myös havaintoja, joiden mukaan sukuelinkirurgia ei vaikuttanut hyvinvointiin, vaan hormonihoidot olivat keskeisempiä[10][12]. Eräässä tutkimuksessa kysyttiin, onko katunut sukuelinkirurgiaa, johon 96% vastas ”ei koskaan” ja 4% ”joskus”[13]. Samassa havaittiin myös, että transnaisten itse arvioima fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys oli hyvä, eikä tilastollista eroa cispopulaatioon havaittu lainkaan[13], havainto joka on toistunut myös muualla[17]. Heterosuhteissa (= transtyttö & cis/transmies) elävien transtyttöjen seksihalukkuus, orgasmikyky ja tyydyttyneisyys vastaa cistyttöjä, vaikka osa koki ongelmia kiihottumisen, kostumisen ja kivun kans[13]. Tyytyväisyydellä omaan kehoon ja seksuaalisella tyydyttyneisyydellä on yhtä lailla cispopulaatiossa selkeä yhteys keskenään, kuin transpopulaatiossa[13].

Mutta se todellinen ongelma jää kaiken sen degeneroituneen huutelun alle, johon sekä transaktivistit, että cistraditionalistit syyllistyy. Tän hetkinen tosiasia on (perusteluna miks voin sanoo sitä todeks, on totuuden korrespondenssiteoria) että me transsukupuoliset eletään täällä, osana kokonaispopulaatiota. Joten se ongelma ei ees oo se, onko meillä psyykkinen sukupuoli, biologinen sukupuoli, sosiaalinen sukupuoli(rooli), sukupuolistereotypia tai olenko mä tyttö vai poika kun mulla on sekä pippeli että tissit.. . vaan ongelma on se, että mitä me tehdään nyt kun transihmisiä joka tapauksessa tulee meidän yhteiskunnassa olemaan olemassa? Yksikään vajaaälyinen ”keskustelu” vessapolitiikasta, isän synnyttämisestä, äidin siittämisestä, lasten oikeudesta vanhempiinsa tai mistään muustakaan ei tule koskaan rakentavaan lopputulokseen, jos ei alunperinkään olla valmiita hyväksymään sitä ensimmäistä tosiasiaa: transsukupuolisia on populaatiossa, haluttiin sitä tai ei.

Samaan aikaan kun ihmiset joilla on hyönteisen kokoset aivot vaahtoo toisilleen kuinka mä en sais mennä tyttöjen vessaan chickdickkini kans, joiltain ihmisiltä oikeesti jopa evätään lääkärin hoito, sen takia että ne on trans[16][17]. Yks meidän länsimaisen yhteiskunnan määrittävimpiä piirteitä on se, että kaikilla on oikeus terveydenhuoltoon (etenki tääl byroslaviassa), jolloin on aivan yhtä perusteltua, että terveydenhuollon ammattilaisten tulee suhtautua transkansaan yhtä varauksettomasti kun mustiin, islaminuskoisiin, albiinoihin tai sokeisiin. Transihmiset saattaa joutua valitseen sen välillä että eikö outtaa itteensä ja vaarantaa sen saako asianmukasta hoitoo, tai outtaako ittensä ja altistaa itsensä asiattomalle kohtelulle, asenteelle ja jopa hoidon eväämiselle[17]. Monet jopa lykkää lääkäriin menoa edellä mainituista syistä[18]. Jälleen kerran, sillä ei oo mitään merkitystä mikä on transsukupuolisuuden kausaliteetti, vaan merkitystä on sillä että se on olemassa ilmiönä ja se vaatii terveydenhuollon ihmisiltä uusien asioiden kohtaamista. Etenkin, koska on lähdetty sille linjalle, että meitä hoidetaan monessa maassa valtion rahoilla, niin on täysin perusteltua sillon, että myös valtion lääketieteellinen henkilökunta on tietoinen uusista ulottuvuuksista koskien toimenpiteitä. Joku nainen saattaa tarvita eturauhastutkimuksen tai joku mies vastaavasti gynekologisen[16]. Sen suorittavan lääkärin tulee kohdella sitä henkilöä samalla asenteella kuin muitakin vähemmistöjä, olkoon ne sitten etnisiä, fysiologisia tai kielellisiä. Tää on aivan yhtä perusteltua jokaisen vähemmistön kohdalla, jos meillä on periaate tasavertaisuudesta. Transihmiset on monesti ns. erased monesta järjestelmästä, tarkottaen että, passiivisessa tapauksessa ilmenee tiedonpuutteena transsukupuolisuudesta ja oletuksena että sillä tiedolla ei oo merkitystä hoidon kannalta, tai aktiivisessa muodossaan siten, että kieltäydytään hoitamasta tai ollaan muuten poissulkevia[17]. Terveydenhuollon ihmiset on kouluttaneet itteensä siinä mitä tulee etnisiin vähemmistöihin (huom. jotka on vähemmistöjä vain täällä), fysiologisiin vähemmistöihin tai psyykkisiin vähemmistöihin. Kouluttaneet itteensä siinä, että mustaihonen ihminen on anatomisesti ihan yhdenvertainen valkosen kans, kädet epämuodostuneina syntynyt on älyllisesti yhdenvertainen muiden kans ja että tourettelainen on ihan yhdenvertainen ei-tourettelaisen kans.

Ei kukaan kysy mustaihoselta ihmiseltä, sen tullessa vastaanotolle, että ”mikä vittu sun ihoa vaivaa?” Tai ei se vaadi ihmiseltä, jonka raajoissa on syndaktiliaa, lääketieteellistä selvitystä sen tilasta, antaakseen sille hoitoa – tai kieltäydy tutkimasta sen flunssaa koska se on ”friikki”. Kyse on siitä että se ihminen tulee siihen vastaanotolle, ja sen ammattilaisen tulee suhtautua siihen varauksettomasti ja ammattimaisesti. Eikä minkään muunkaan ilmiön (albinismi) tai tilan (persoonallisuushäiriö) kohdalla perustella että ”se on niin harvinainen, ei siitä tarvii lukee” – joten ei voi perustella transsiudenkaan kohdalla niin. Etenkään kun mun antamat esimerkit albinismi ja syndaktilia on harvinaisempia[23][24] ku transsukupuolisuus[25] ja monet lääkärit on täysin tietosia kahdesta edellisestä – ja vaikka ei olis, niin useimmiten todella valmiita lukemaan aiheesta / hankkimaan tietoa ja opettamaan itteensä. Lisäks, se että onko kyseessä marginaalinen asia on irrelevantti sen rinnalla, että etenkin niin kauan kun meillä on F-koodi sille, on täysin perusteltua että terveydenhuollon porukka on tietoinen aiheesta ja sen mukanaan tuomista ulottuvuuksista.

Kaikkien sukupuoli-identiteetti ei kuitenkaan sovi tähän tiukkaan dikotomiaan. Myöskään kaikki sukupuoliepätyypilliset [eng. gender-nonconforming, kömpelö suomennos joo, mut vaikee kääntää] ihmiset ei ees koe kehodysforiaa elämänsä aikana[14]. Ilmeisen ihmiselle sisäsyntyisen, pakkomielteisen tarpeen kategorisoida kaikki mahdollinen niin vaatiessa, on sellaset populaation jäsenet luoneet useita uusia lokeroita ja rajanvetoja, kuten agender, genderless, bigender ja pangender. Tässä kohtaa ei ole tarpeellista asian käsittelyn kannalta selittää auki yhtäkään. Nää rajanvedot haastaa vielä enemmän cistraditionalistien maailmankuvaa ja varmaan siks aiheuttaa vielä enemmän konflikteja. Mutta siinä missä harhainen, kehäpäätelmällinen ”huominen pitää olla samanlainen ku eilinenkin, koska eilinenkin oli samanlainen ku toissapäivä” -asenne estää suhtautumasta rationaalisesti ja kriittisesti asioihin, on empiirinen tiede puolestaan syleillyt monilta osin tätä muutosta. Tutkimuksissa saatetaan käyttää kieltä, jossa ei puhuta transihmisestä homona tai heterona – oletettavasti välttääkseen potentiaalista hämmennystä – vaan viitataan sen sijaan kumppaniin termillä ”vastakkaista fenotyyppiä”[14]. Lisäks, pohditaan mahdollisuutta tulevaisuuteen jossa on täysin uudenlaisia mahdollisuuksia ” - - olla [itsensä] ja olla muiden kanssa - - riippumatta [henkilön] tekno-biologisesta kehollisesta muodosta.”[9] Molemmat esimerkkejä siitä kuinka mutkatonta on suhtautua asiaan kriittisesti, joka ei ole liikaa vaadittu lääkäreiltäkään, että käyttäis oikeita pronomineja aktiivisen pyyhkimisen sijaan[16].

Tieteentekijät on havainneet myös sen kuinka pyyhkiytyminen, erasure (ks. ylempänä), vaikuttaa tilastoihin; alkoholin väärinkäyttöä tilastoitaessa saattaa olla että kaikki ei ota lainkaan osaa tutkimukseen, koska vastaus kysymykseen ”mies / nainen” ei ehkä oo niin yksiselitteinen[15]. Vaikka pääasiassa transsukupuoliset on työllistetty ja kouluttautuneita[14], niin monet ongelmat kuten päihteet ja psykopatologia nousee siitä stigmasta mitä transsukupuolisuus kantaa. Osa sen stigman ylläpitoa on tulehtuneet asenteet, joita on niillä pelokkailla ja ahdistuneilla ihmisillä, jotka ei ole informoitu asiasta – tai jotka ei tahdo ottaa sitä informaatiota vastaan. Epätietoisuus saa usein ihmisen pelkäämään, luonnollisena vaistonvaraisena reaktiona. Piirre, joka on ollut aikanaan lajin selviämisen kannalta olennaista.. ajattele hämärässä valossa jotain tikrua metsästävää aboriginaalia – aika hyvä asia jos on peloissaan siitä epätietoisuudesta mitä vaillinainen näkyvyys tuo mukanaan, koska se saattaa pelastaa sen hengen kun se tikru hyppääki puskista sen kimppuun. Mutta se mihin kaikki se stigmatisointi, syrjintä, mitätöinti, halveksunta ja pahoinpitely ajaa transihmiset on karua luettavaa:


– 41% yrittänyt itsaria, 19% evätty hoito, 28% ahdisteltu sanallisesti, 2% terveydenhuollon henkilökunta oli ahdistellu fyysisesti ja 40% väärinkäyttää alkoholia / muita päihteitä[16]

– 21.1% transtytöistä oli ahdisteltu kuluneen vuoden aikana kun cistytöillä luku oli 8.5%[19]

– 65% oli idealisoinu itsemurhaa[17]

– 80% idealisoinu itsaria, 40% oli yrittäny ja 44% oli vahingoittanu itteensä[20]

– 35.1% oli suunnitellu itsaria, 11.2% oli yrittäny; transfobian vähentyminen oli tiputtanu idealisointia 66% ja hormonihoidot n. 50%[21]

– 40% transpojista oli yrittäny ja 20% transtytöistä, viitaten toiseen tilastoon: 30% transtytöistä oli yrittäny tappaa itsensä, 35% oli suunnitellu tekevänsä niin ja 50% oli idealisoinu[22]


Mielestä ja identiteetistä on tällä hetkellä pelkkiä teorioita, eikä ole mitään aukottomasti todistettua, että miten tietoisuus tai identiteetti muodostuu. Joten on vaikea argumentoida empiirisen tutkimuksen kautta siitä. Mutta ajatellaan arkisempien asioiden kautta: Identiteetti voi olla käytännössä mitä vain, millä ihminen kokee tulevansa määritellyks. Jollekki se voi olla se että kannattaa JYPiä, jollekki se että ajaa Hondaa, jollekki se että pukeutuu muovisiin hiuslisäkkeisiin, kaasunaamariin ja meikkaa radikaalisti, jollekki se voi olla löysät roikkuvat vaatteet ja hip-hop musa, jollekki se että kaikki sisustuksessa on IKEAa, jollekki se että se on Nordean toimari, jollekki se että on taitava fiksaan autoja, jollekki se että on industrial-lävistys vasemmassa korvassa, jollekki se että on tatuoinu tribal-kuvion alaselkään, jollekki se että on blondi, jollekki se että kuntoilee ja syö hyvin, jollekki se että kokee seksuaalista vetoa antropomorfisiin susilikkoihin, jollekki se että kattoo Battlestar Galacticaa, .. . niin miksi vitussa sukupuoli ei olis osa identiteettiä? Jos se on osa yksilöä, niin miksi se ei olis osa sitä joka rakentaa sen hyvin perustavanlaatuisen kokemuksen omasta itsestä? Eikö tää nyt vaan oo ihan rationaalista? Ja jos joku kokee olevansa kissa, käyttäytyy kuin se ja tekee itsestään kehonmuokkauksella mahdollisimman hyvin sitä muistuttavan, se on ihan OK – koska miten vitussa se vaikuttaa sun elämään, saatanan dille? Ja jos joku kokee olevansa taisteluhelikopteri, niin luulis että sillon myös pitää sen mukaisia ääniä, pyrkii muokkaamaan itsestään sen näkösen ja pyrkii käyttäytymään kuin se – kuten ne jotka kokee olevansa kissoja tai lohikäärmeitä. Sekin on ihan OK, ja voin nimittää sellasta ihmistä termillä ”it” termien ”he / she” sijaan.

Kaikkia yllä mainittuja tuloksia siitä, että transihmisten elämänlaatu parantuu hormonihoitojen / sukuelinkirurgian myötä, ei voi kriittisen ajattelun nojalla kiistää tai ohittaa. Tämä puolestaan antaa viitteitä siitä, että sukupuolen rajaaminen ainoastaan primäärisiin ja sekundäärisiin kehon piirteisiin ei ole välttämättä enää tehokkain mahdollinen metodi – jos se on koskaan ollu ees. Ja juuri se on saanu tieteentekijät ettimään vastauksia kehitysbiologiasta, neurologiasta ja endokrinologiasta (ks. Osa I), löytäen jopa kiehtovia tuloksia ja edes vilauksia selityksestä koko ilmiölle. Koivulan (ks. Osa IV.I) saarnatessa kriittisestä ajattelusta, olis asiallista vaatia samaa itseltään kuin muilta, sillä muuten kyseessä on kaksinaismoralismi. Lisäks, se ei oo koko tän problematiikan avainkysymys edes että miten nyt määritellään sukupuolet ja muut, vaan ydin on se, että transsukupuolisia on läsnä populaatiossa haluttiin tai ei, joten on hedelmällisempää ja rakentavampaa miettiä että mitä nyt – aivan niinku on tehty jokaisen muunkin vähemmistön kohdalla. Takertuminen sanojen semanttisiin sisältöihin, etymologisiin taustoihin ja rajanvetokysymysten vinoutunut esittäminen faktakysymyksinä, tarkoituksenaan levittää propagandistisesti omaa maailmankuvaansa, kuin kasvainta ihmisten mieliin, välittämättä empiirisistä todisteista ja kieltäytyen vastaanottamasta omaa maailmankuvaa haastavaa informaatiota on koko sen liikkeen perusta, joka mesoo ”gender-ideologiasta”. Sitä ei ole olemassa, ihmiset hyvät. Ei ole mitään ideologiaa, vaan se on nimitys, jonka te itse olette antaneet uudenlaiselle rajanvedolle sukupuolesta, jotta voitte epäpätevin perustein ja ontuvalla logiikalla, mielivaltaisesti, hyökätä meidän kimppuun, kompensoidaksenne omaa pelokkuuttanne ja epätietoisuuttanne.∎


Jotta kaikki ymmärtäis kuinka simppeli tää aihe on, oon piirtäny sukupuoli(-identiteetti)kakkaran. Terveisiä Juha Sipilälle: Ei tarvii olla insinööri, että voi yrittää vaikuttaa älykkäältä piirtelemällä pseudo-tieteellisiä ja näennäisfiksuja havaintodiagrammeja. Tällästä paskaa voi tehdä kuka vaan. Kuvassa on alla fenotyyppien ulottuvuus, jonka joukot leikkaa kuvan keskellä ja joka on päällekkäinen sukupuoli-identiteettiulottuvuuden kanssa. Lisäks, on selkeet relaatioviivat, siitä mitkä kehonosat tai hormonit on joko tyypillisiä tai potentiaalisia tietylle kombinaatiolle kromosomeja ja sukupuoli-identiteettiä. Ei-binäärisistä identiteeteistä ei ole mainittu kaikkia, ennen kaikkea siks, että koska ne ei ole binäärijoukon alkioita, niitä voidaan vapaasti määritellä päättymättömästi, kuten muokattu piirakkadiagrammi kuvastaa. Samasta syystä niillä voi olla potentiaalisesti kumpaa tahansa hormonia ja mitä tahansa kehonosia, koska ei ole binäärijoukon tiukempia lainalaisuuksia. Transsukupuoliset on binäärin ja ei-binäärin joukkojen leikkauspisteessä, sillä ne voi olla kummalla puolella vain tai juuri leikkauspisteessä. Kuitenkin ne on tyypillisesti alemmassa fenotyyppiulottuvuudessa niissä joukoissa, joiden päällä ne kuvassa on. Kaikkien joukkojen leikkauspisteessä kuvan keskellä on intersukupuoliset, sekä mahdolliset fenotyypit, joilla voi olla potentiaalisesti mikä tahansa kombinaatio hormoneista ja kehonosista ja jotka voi sijoittua minne vain päällimmäisessä ulottuvuudessa. Cissukupuoliset muodostaa oman janansa binäärijoukossa, jossa on sukupuolellisen ilmaisun spektri, joka puolestaan on invertoitu transihmisten kohdalla. Tää ei kuitenkaan tarkoita että sellainen joka on spektrin ääripäässä, välttämättä ilmaisis itseään aina siten, vaan spektri kuvastaa nimenomaan loputonta kombinaatiota ilmaisusta, mutta jonka ääripäissä on (stereo)tyypillinen ilmaisu. Ei-binäärisessä joukossa ei ole ilmaisullista spektriä, koska se on tarpeeton, heidän ollessaan binäärisyyden ulkopuolella. Tästä kuvasta voi jokainen löytää itsensä fenotyyppiulottuvuudessa, sekä sukupuoli-identiteettiulottuvuudessa, jonkin joukon tai niiden leikkauksen alkiona. Siihen voi vaikka piirtää pisteen, edustamaan itseään.

kakkara.jpg?1538484963

★Tähtisimmu ★


Lähteet:

[9]Claudia Castañeda, Developing gender: The medical treatment of transgender young people, Social Science & Medicine 143 (2015) 262 – 270

[10]Gunter Heylens, et al., Effects of Different Steps in Gender Reassignment Therapy on

Psychopathology: A Prospective Study of Persons with a Gender

Identity Disorder, J Sex Med 2014;11:119–126, DOI: 10.1111/jsm.12363

[11]Sarah E. Strandjord, et al., Effects of Treating Gender Dysphoria and Anorexia

Nervosa in a Transgender Adolescent: Lessons Learned, International Journal of Eating Disorders 48:7 942–945 2015

[12]Marco Colizzi, et al., Hormonal Treatment Reduces Psychobiological Distress in

Gender Identity Disorder, Independently of the Attachment Style, J Sex Med 2013;10:3049–3058, DOI: 10.1111/jsm.12155

[13]Steven Weyers, et al., Long-term Assessment of the Physical, Mental, and Sexual Health

among Transsexual Women, J Sex Med 2009;6:752–760, DOI: 10.1111/j.1743-6109.2008.01082.x

[14]Alessandra D. Fisher, et al., Sociodemographic and Clinical Features of Gender Identity

Disorder: An Italian Multicentric Evaluation, J Sex Med 2013;10:408–419, DOI: 10.1111/j.1743-6109.2012.03006.x

[15]Annesa Flentje, et al., Missing data in substance abuse research? Researchers’ reporting

practices of sexual orientation and gender identity, Drug and Alcohol Dependence 147 (2015) 280–284, http://dx.doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2014.11.012

[16]Tiffany K. Roberts & Corinne R. Fantz, Barriers to quality health care for the transgender population, Clinical Biochemistry 47 (2014) 983–987, http://dx.doi.org/10.1016/j.clinbiochem.2014.02.009

[17]Greta R. Bauer, et al., ‘‘I Don’t Think This Is Theoretical; This Is Our Lives’’: How Erasure Impacts Health Care for Transgender People, Journal of The Association of Nurses In AIDS Care, Vol. 20, No. 5, September/October 2009, 348-361, doi:10.1016/j.jana.2009.07.004

[18]Taylor M. Cruz, Assessing access to care for transgender and gender nonconforming people: A consideration of diversity in combating discrimination, Social Science & Medicine 110 (2014) 65e73,http://dx.doi.org/10.1016/j.socscimed.2014.03.032

[19]Robert W.S. Coulter, et al., Differences in alcohol use and alcohol-related problems between transgender- and nontransgender-identified young adults, Drug and Alcohol Dependence 154 (2015) 251–259, http://dx.doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2015.07.006

[20]E. McCann, People who are transgender: mental health concerns, Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing, 2015, 22, 76–81, doi: 10.1111/jpm.12190

[21]Greta R. Bauer, et al., Intervenable factors associated with suicide risk in transgender persons: a respondent driven sampling study in Ontario, Canada,Bauer et al. BMC Public Health (2015) 15:525, DOI 10.1186/s12889-015-1867-2

[22]Carla Moleiro & Nuno Pinto, Sexual orientation and gender identity: review of concepts, controversies and their relation to psychopathology classification systems, Front. Psychol. 6:1511, doi: 10.3389/fpsyg.2015.01511

[23]https://en.wikipedia.org/wiki/Albinism_in_humans#Epidemiology, viitattu 01.10.2018

[24]https://en.wikipedia.org/wiki/Apert_syndrome, viitattu 01.10.2018

[25]https://en.wikipedia.org/wiki/Transsexual#Prevalence, viitattu 01.10.2018

maanantai, 1. lokakuu 2018

Sota transsukupuolisuuden puolesta: Osa V.I – Gender-ideologia, yhteiskunta ja terveydenhuolto

[Tää koko ”keskustelu” on oikein malliesimerkki siitä mikä oksettaa ihmiskunnassa mua; se kun ne ihmisjätteet, joilla on kultakalan älykkyys, huutaa toisilleen silmät kiinni ja korvat peitettynä omaa mielipidettään vailla hedelmällistä keskustelua ja rakentavan lopputuloksen etsimistä.. paljon muutakin on vialla.. ja niin tullaan alas, myrskyn lailla. https://www.youtube.com/watch?v=17mUc2hopTo]

Noniin. Ollaan edetty mun blitzkrieg-vastahyökkäykseni viidenteen osaan. On aika tunkeutua vastustajan tukikohtaan ja tuhota viimeinen linnake, joka pyrkii lokaamaan transsukupuolisia latautuneilla, epäpätevillä ja kestämättömillä argumenteilla. Set yourself to trigger mode, here comes a fucking motherload!

[Päätin halkaista tän koko osan kahtia, koska tästä tuli niin helvetin pitkä, koska aihe on sellanen mistä on aika lujaa käyty meidän päälle. Osassa V.I keskityn kumoamaan Susanna Koivulan esittämiä virheellisiä ja harhaisia argumentteja ja Osassa V.II keskityn kertomaan, miksi ne kumoukset on päteviä, perusteltuja ja miksi ihmiset jotka syyttää meitä ”gender-ideologiasta” on harhaisia.]

Kerran kun etsiskelin jotain mitä en enää muista, niin törmäsin erääseen kovinkin äänekkääseen henkilöön pintawebissä, joka on kirjottanu ”gender-ideologiasta” useastikin. Harmillisen latautuneesti monesti kuitenkin, vaikka samalla itse saarnaa kriittisestä ajattelusta. Kriittinen ajattelu kun sisältää sen että osaa myös itse suhtautua kriittisesti sellaseen informaatioon, joka ei ole yhteneväinen jo pystytettyjen käsitysten kans – tai jopa haastaa niitä – mitä on omassa maailmankuvassa. Mulla ei ole mitään henkilökohtaista Susanna Koivulaa vastaan, en ole sen takia valinnut juuri hänen kirjottamiaan argumentteja tähän vastatuleni kohteeks. Oikeestaan siellä on kohtia, joista oon jopa samaa mieltä, uskokaa tai älkää. Mutta jälleen totean, että netti on fucking Wild West, joten sinne kun jotain laittaa, pitää olla valmistautunu siihen mitä kaikkee siitä voi seurata. Lisäks, jos niin äänekkäästi ja etenkin usein samasta aiheesta kirjottaa, niin ei pitäis tulla yllätyksenä että joku siihen tarttuu. Koivulan esittämät argumentit on kaiken lisäks hyvin tyypillisiä ihmiselle, joka ei pysty vastaanottamaan – tai edes kriittisesti pohtimaan – omaa maailmankuvaansa ”vaarantavia” asioita / informaatiota ja siks monet argumentit on latautuneita, kestämättömästi muodostettuja tai suoraan loogisesti falsifioitavissa. Eli samantyylisiä kuin monien muiden transsukupuolisuutta vastaan hyökkäävien ihmisten sanomiset. Siksi hänen Uusisuomi-blogistaan siis paljon otettu matskua tähän. [Selkeyden vuoksi oon muotoillu lainaukset tällä kertaa kuin aliotsikot.]

 

"Lisääntymiskyvyttömyyden edellyttämisen poistaminen vaatisi objektiiviset perustelut sille, miksi miehen pitäisi voida synnyttää tai naisen siittää lapsi."[1]

Kuten oon aiemmin Osassa III osoittanut, on ”mies” ja ”nainen” vain semanttisia käsitteitä, eli rajanvetoja. Tämä on yksinään jo riittävä perustelu sille, miksi mies voi synnyttää ja nainen voi siittää. Biologisessa kontekstissa toki uros on siittävä osapuoli ja naaras synnyttävä puolestaan, mutta nekin ovat jälleen vain rajanvetoja. Tyypillisesti siittävä on XY-fenotyyppiä ja synnyttävä XX-fenotyyppiä (huom. niin kauan ku puhutaan ylipäätään XY-järjestelmästä, niitä on muitakin), mutta koska on kromosomaalisia poikkeuksia, jotka jossain tapauksissa on ymmärtääkseni myös lisääntymiskykysiä, niin on liian suppeaa ja tehotonta määritellä ko. asiaa edes noin.

 

"Lapsen olisi varmasti vaikea hahmottaa omaa identiteettiään ja haasteita luoda suhdetta vanhempiinsa, jos hänen äitinsä olisi mies tai hänen isänsä olisi nainen. Faktuaalisesti äiti on aina nainen ja isä on aina mies, tätä ei mikään laki koskaan voi muuksi muuttaa."[1]

Jälleen viittaan tämän sodan Osaan III – kysymys ”äidistä” ja ”isästä” nimenomaan ei ole faktuaalinen, vaan pelkkä rajanveto. Lisäks, lapsi kasvaa siihen maailmaan mihin se kasvatetaan. Sen takia lapsi, joka on kasvanut siihen että vanhempi / vanhemmat hyväkskäyttää sitä, ei osaa sitä kyseenalaistaa. Samasta syystä lapset uskoo joulupukkiin, koska ne on kasvatettu siihen että lahjat tuo jokin fiktiivinen olento. Lapsi ei kyseenalaista maailmaa, vaan ottaa sen sellaisena kuin se annetaan / opetetaan. Tiiän tän koska oon Äiskä, eikä meidän Vintiö ole koskaan kyseenalaistanu asiaa tai ei sen kehityksessä ole havaittavissa mitään vinoutuneisuutta muutenkaan.

 

"Itsensä transsukupuolisiksi kokevien henkilöiden kokemukset itsestään ovat varmasti aitoja, mutta ihmisten kokemukset eivät voi olla lainsäädännössä ylin auktoriteetti ja niitä ei tule rajata kriittisen ajattelun ulkopuolelle."[1]

Diggaan tässä ihan hirmusti siitä, kuinka Koivula antaa validaation transihmisten kokemukselle. Kysymys siitä, mihin lain tulisi perustua on paljon monimutkasempi ja vaatis ihan oman pohdintonsa, mutta ei se aina perustu siihenkään, mikä katsotaan olevan moraalisesti oikein, joka taas itsessään on etiikan problematiikkaa; mikä on ylipäänsä määriteltävissä oikeaks ja vääräks ja millä perustella. Väkisin tosin herää mieleen sellanen kysymys, että kuinkakohan paljon Koivulan oma kokemus avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä vaikuttaa hänen näkemykseensä avioliittolainsäädännöstä. Biologialla tuskin asian kanssa on mitään tekemistä, sillä ei lisääntyminen tai seksi ylipäänsä vaadi minkäänlaista juridista verifikaatiota, sillä molemmat voi tapahtua ilmankin avioliittoa. Avioliittolain ”ylin auktoriteetti” ei siis voi olla biologia. Mikähän se sitten on?

 

"Ei kai kukaan kuvaile keuhkojakaan sosiaaliseksi konstruktioksi, vaan jokainen taitaa ymmärtää niiden merkityksen ja tehtävän ihmiskehossa. Gender-ajattelu pyrkii tekemään tyhjäksi sen tosiasian, että ihmisen biologinen sukupuoli on ihmisen varsinainen sukupuoli."[2]

Tässä on virheellinen analogia: ”keuhkot” viittaa fyysiseen elimeen, kun taas ”sukupuoli” on käsite, johon liittyy vähintään useita elimiä. Keuhkot vastaa analogisesti penistä tai vaginaa, jolloin on virheellistä logiikkaa käyttää sitä vertauksena siitä että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio. Ei kukaan väitä penistäkään sosiaaliseks konstruktioks, joten ei sillon oo mitään syytä väittää myöskään keuhkoja. Ymmärrän mitä Koivula yritti hakea, mutta silti: You failed. Mitä taas tulee jälkimmäiseen osaan, niin vastaus on jo itse lauseessa, kun kirjotetaan samaan lauseeseen ”biologinen sukupuoli” ja ”varsinainen sukupuoli” niin paljastuu jo se että jälkimmäinen on jälleen rajanveto-, ei faktakysymys. ”Varsinaisen sukupuolen” rajanvedon vois ihan yhtä hyvin tehdä silmien värin perusteella, se vain ei olis välttämättä kovin tehokas rajanveto.

 

" - - emme kylvä lapsiin tai nuoriin epävarmuutta omaa sukupuoltaan kohtaan, vaan vahvistamme tyttöjen identiteettiä kasvussaan naisiksi ja poikia kasvussaan miehiksi.

- -

Tarvitsemme tasapainoista puhetta sukupuolisuudesta aikana, jolloin naiseus ja mieheys nähdään kovin pinnallisesti ja niitä ikään kuin suoritetaan. Kuka tukisi tyttöä, joka ei koe itseään riittävän tällaiseksi tai tuollaiseksi pitääkseen itseään naisena tai poikaa, joka ei koe olevansa mies, suhtautumaan myönteisellä tavalla omaan sukupuoleen?"[2]

Ei ole empiiristä tutkimusta mulla tätä tukemaan, mutta oman kokemuksen mukaan, mitä ihmisten kans keskustellu, niin monet ihan cisihmiset kokee hel-VE-tin kovaa ahdistusta siitä kuinka niiden pitäis olla niin naisia ja niin miehiä. Herää kysymys, että onko sellanen voimakas sukupuolen / sukupuolisuuden vahvistaminen todella ihmisten hyvinvoinnin eduksi? En oo törmänny tähän mennessä myöskään empiirisiin tutkimustuloksiin siitä että kulttuureissa, joissa sukupuolikäsitykset ja -rajat on joustavia voitais erityisen paljon huonommin juuri siitä syystä.

 

"Varsin marginaalisesta ilmiöstä, kuten ns.transsukupuolisuudesta pyritään tekemään valtavirtaa."[2]

Tässä komppaan osittain. En jaa tuota näkemystä että siitä yritetään tehdä valtavirtaa, mutta kyseessä on kuitenkin vähintään tilastollinen marginaali, jota ei tarvii sen enempää idolisoida kuin mitätöidäkkään. Ne ketkä on trans, on trans. Piste.

 

"Toivottavasti Suomesta ei koskaan tule gender-ideologian ihmemaata, jossa perinteinen (ja oikea) käsitys sukupuolisuudesta olisi paheksuttavaa - - "[2]

Esimerkki latautuneesta argumentista, kun on omasta mielestään automaagisesti oikeessa. Susanna, se että premissinä on, että jokin on traditionaalista, ei induktiivisesti johda pätevään johtopäätökseen, että se on oikein. David Hume soitti ja käski tutustua induktion ongelmaan.

 

"Kysy itseltäsi, tuleeko ihmisestä oikea barbie-nukke, jos häntä operoidaan barbin näköiseksi erilaisilla plastiikkakirurgisilla toimenpiteillä."[3]

Kysy, Susanna, itseltäsi, onko pätevä analogia verrata ihmisen sukupuolta ja muovista esinettä. Lisäks, jälleen rajanveto-ongelma nousee esiin; olisin ite ihan valmis sellaseen rajanvetoon, että kutsuisin jotakuta, joka tuon on tehnyt ”eläväks Barbie-nukeks”. Samalla voitais lanseerata termi ”barbieplastia” tai ”doll-o-plastia”. Tuleeko syljestä kuolaa, jos se valuu suusta? Tuleeko matista rallikuski, jos se ajaa lujaa? Tuleeko jaanasta taiteilija, jos se pukee baskerin päähänsä? Tuleeko penkistä jakkara jos siitä poistaa yhden jalan? Tuleeko ranskalaisesta sipsi jos paistat sen tarpeeks rapeaks? Ymmärrätkö yskän jos aivastan?

 

"Mies on mies, rustasipa hän runoja tai kaatoipa hän karhuja ja nainen on nainen, olipa hän pullantuoksuinen äiti tai piilokalju vapaa-ottelija tai mitä tahansa näiden väliltä."[3]

Tän halusin ottaa esimerkkinä siitä, missä oon ihan vitusti samaa mieltä. Ei harrastukset, mielenkiinnon kohteet ym. määritä ihmistä yksilönä; ei ne oo sen individuaalisen subjektin attribuutteja, vaan sen ulkoisia prosesseja, joissa se toimii agenttina.

 

"Transnainen (=mies, joka omien sanojensa mukaan kokee itsensä naiseksi) ei kykene todellisuudessa tietämään, miltä tuntuu olla nainen."[4]

Mun mielestä tää on varsin totta, josta oon monesti ite parkunut täällä blogissani. Mutta kun tätä pyritään käyttämään argumenttina transihmisiä vastaan, niin herää väkisin kysymys, että tietääkös cisnainen sitten miltä transnaisesta tuntuu? Tai tietääkö henkilö X, miltä henkilöstä Y tuntuu ylipäätään? Ei. Psykologiassa on käsite ”mentalisaatio”, johon sisältyy olennaisena osana sen ymmärtäminen ja sisäistäminen, että kukaan yksilö ei voi koskaan tietää mitä toisen muiden olemassa olosta riippumattoman yksilön mielessä liikkuu. Joten mikä tän argumentin voima siis on? Tää on lähinnä tautologia.

 

"Matkan määränpäänä on kokonaisvaltainen irrottautuminen sukupuolisuuden ”kahleista” ja sukupuolirooleista.Tämä irrottautuminen ei ole tosin mahdollista, mutta siihen pyrkiminen on yhteiskunnallemme vahingollista."[5]

Tää muistuttaa mua post-humanistien ajattelumallista, jossa ihmiskehon muuttuminen orgaanisesta biologisesta koneesta kohti aina vain mekaanisempaa masiinaa todella tekee sukupuolista ”tarpeettomia”, sillä lisääntyminen tapahtuu koeputkissa ja suvuttomasti. Eli irrottautuminen on mahdollista. Vahingollisuudesta en osaa sanoa ja ihmettelen miten Koivulakaan osaa ennustaa tulevaisuutta noin pätevästi.

 

"Lääketiede ja Suomen laki tunnustaa sen yksiselitteisen tosiseikan, että sukupuolia on kaksi."[6]

Lääketiede myös on tunnustanut, ettei sukupuolten yksiselitteisyys ole edes biologisella tasolla niin triviaalia kuin on luultu. Ja Hammurabin laki puolestaan tunnusti sen tosiseikan että ”silmä silmästä, hammas hampaasta”. Tosiseikka, jota suomen laki taas ei tunnusta – se ei sit varmaan pohjaa tosiseikkoihin se laki?

 

"Nyt monilla foorumeilla pelotellaan, ettei saisi ilmaista tällaista asiaa: aivan kuin olisi vaarallista tai kiusaamista todeta sukupuolia olevan kaksi. En hyväksy tällaista vaientamiseen tähtävää retoriikkaa."[6]

Tässä oon samaa mieltä, varsinkin kun puhutaan internetistä. Se on – ja sen kuuluu olla – vapauden ylivertainen rintama. Siihen vapauteen sisältyy sananvapauden lisäks myös vapaus anonymiteettiin ja yksityisyyteen, jota nykynetti ei lainkaan kunnioita enää. Mutta mitä suurempi vapaus, sitä suurempi vastuu; jos laittaa alastonkuvan nettiin, pitää tietää mitä sillon tekee. Kun kirjottaa [ihmiset jotka on lukeneet mua pidempään, tietää etten ikinä käytä muista ihmisistä alentavia termejä, tässä vaan esimerkin takia, pahoittelut kaikille] pomonsa olevan kusipää, neekereiden kuuluvan orjatyöhön, transujen kuuluvan saunan taakse ammuttavaks, jutskujen kaasukammioon tai torttutukkien telotettavaks, niin kandee myös tietää että ne asiat on ikuisesti todennäköisesti siellä – ja niillä voi olla odottamattomia (hengenvaarallisuuteen asti) seurauksia. Mutta oon silti sitä mieltä että kaikki ne puheet, noine yleisesti alentaviks miellettyine termeineen, on sallittava. Jos ei pysty diilaan sen kans, niin sä et vaan kuulu nettiin. Ihmiset on vitun sekasin, sairaita ja häiriintyneitä, mutta on eri asia nauraa kuvalle, jossa joku on ampunu itteensä kaaliin ja joku toinen on huomannu merkittävän yhdennäkösyyden Ice Age -leffan laiskiaisen kans ja copy-pastannu sen siihen samaan kuvaan, kuin ampua joku fyysisesti. Myönnän että mun näkemykseni siitä mitä internetin pitäis olla, on myös latautunut.. mutta mä myös tiedostan sen, että nettiä on käytännössä mahdoton hallita. Mutta tää menee jo niin aiheen sivuun että ei siitä sen enempää, se on jo ihan toinen aihe.

 

[Osa V.II]

 

★ Tähtisimmu ★

 

Lähteet:

[1]http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207040-onko-sukupuoli-ilmoitusasia-gender-ideologian-ihmemaassa-osa-13, viitattu 01.10.2018

[2]http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208164-gender-ideologian-ihmemaassa-23-lapset-ja-nuoret-koekaniineina, viitattu 01.10.2018

[3]https://susannakoivula.squarespace.com/new-blog/2015/12/21/sukupuolen-korjausleikkaukset-gender-ideologian-ihmemaassa-33, viitattu 01.10.2018

[4]http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250560-milta-sukupuoli-tuntuu, viitattu 01.10.2018

[5]http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194910-sukupuolia-on-kaksi-kas-kummaa, viitattu 01.10.2018

[6]http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194910-sukupuolia-on-kaksi-kas-kummaa, viitattu 01.10.2018

[7]https://en.wikipedia.org/wiki/Gender, viitattu 01.10.2018

[8]https://en.wikipedia.org/wiki/Sex_and_gender_distinction, viitattu 01.10.2018

torstai, 20. syyskuu 2018

Sota transsukupuolisuuden puolesta: Osa IV – Miksi J/jumala ei päättänyt mun sukupuoltani

[Usko on hyvä asia. Ihminen tarvitsee uskoa; uskoa itseen, uskoa huomiseen, uskoa unelmiin.. mutta kun uskosta tulee hallinnan työkalu, jolla oikeutetaan toisten pahoinpitely ja hyljeksiminen; massahypnoosia, valheita ja vedätystä, tekosyy tappamiselle, kiertoilmaus ahdistelulle, raiskaukselle ja ryöstölle.. on se aika selkärangatonta sillon. Etenkin, jos tarvitsee yrittää aivopestä epätoivoisesti jatkuvasti lisää ihmisiä mukaan, toivoen ettei kukaan osais ajatella omilla aivoillaan.. jolloin saattais ihan itse päätyä kuitenkin valitsemaan jonkin uskonnon – ilman painostusta. https://www.youtube.com/watch?v=Ucq-t02EyOw]

Edellisissä osissa on hoidettu monta vihollisen linjaa matalaks ja nyt on sotilaspastorien ja muiden uskonnollisten vuoro. Mun kokemuksen mukaan, ainakin kristityt ja islaminuskoiset on aika lailla transsukupuolisuutta vastaan. Mutta suoraan sanottuna en oo kovinkaan perehtynyt islaminuskoon, sen traditioihin, alkuperään ja, kristinuskoon verrattuna, useamman vuosisadan lyhyempään historiaan. En tiedä juutalaisuudesta myöskään läheskään tarpeeks ottaakseeni matsia sen kans, joten jääköön sekin. Keskityn tässä artikkelissa edellä mainituista syistä antamaan vastatulta lähinnä kristityille ja sille paskalle mitä sen (fanaattisten) edustajien osalta transsukupuolisten niskaan kaadetaan usein. Mulla ei ole mitään henkilökohtaisesti Petri Paavolaa vastaan, enkä tunne koko henkilöä millään tasolla, mutta sen kirjotuksesta oli mutkatonta napata muutama sellanen argumentti, jotka on todella tyypillisiä mitä kristityt heittää transseja vastaan. Eli: Tää ei ole vastatulta / hyökkäys millään tavalla henkilökohtaisesti Petri Paavolaa vastaan, vaan argumentit on otettu sen kirjotuksesta lähinnä siks että ne oli helposti saatavilla ja ne on ne samat, mitkä on todella yleisesti esitetty tuhansien muiden kristittyjen toimesta. Lisäks, jokaisen kannattaa tajuta, että internet on kyberajan Villi Länsi. → Kaikki mitä laitat nettiin, saattaa olla siellä ikuisesti ja sitä voidaan tekijänoikeuden sallimissa rajoissa vapaasti toisintaa, sitä vastaan voidaan hyökätä ja se voi aiheuttaa aika pitkälti mitä vaan riippuen asian sisällöstä. Siispä koen että mulla on täysi vapaus ottaa juuri Petri Paavolan argumentit tässä kohtaa käyttööni ja toisintaa ne, sekä antaa niihin vastatulta. Deal with it dude, ’cause here comes a hail of shit and chickdick. Käytännöllisyyden nimissä, en oo ripotellut pitkin tätä tekstiä viitteitä, että mikä on yllä mainitusta kirjotuksesta, koska se olis vaivalloista. Teen sen selväksi artikkelin kuluessa kun en enää viittaa Paavolan tekstiin.

Ensinnäkin, Paavola kirjottaa että ”transsukupuolisuus on luonnotonta”, joka heti ensimmäiseks herättää kysymyksen ”luonnollisen” semanttisesta määritelmästä. Kuten aiemmin (Osa III) oon osoittanu, siinä mainittuun toiseen tekstiin nojaten, on kysymys siitä että kuka on tyttö, rajanveto- eikä faktakysymys. Sama pätee nyt tähän. Ensin pitää vetää jonkinlainen raja siihen, mikä on ”luonnollista”. Tässä nousee esiin se sama problematiikka ku muidenki sanojen kans: Ne on vaan semanttisia osoittimia, jotka voidaan käytännön tasolla määritellä uudelleen vaikka jokaisen ihmisen käyttämässä kielessä erikseen. Mutta yksinkertaisuuden ja vastatulitukseni nimissä, määritelläänpä ”luonnollinen” nyt vaikkapa niin, että se mikä biologisesti tapahtuu omalla painollaan, olkoon luonnollista. Kun katsotaan tämän sodan ensimmäisessä osassa esitettyjä tutkimustuloksia siitä, että on löydetty useitakin (joskin, huomioidaan jälleen, että osaa ei ole voitu replikoida ja toisaalta taas, myös vastakkaisia tuloksia on) viitteitä siitä, että transsukupuolisuus saattaisi vallan mainiosti olla biologisesti omalla painollaan ilmenevää poikkeavuutta ihmisen aivoissa. Että transsukupuolisuuden juuret olis kehitysbiologiset, aivoissa ilmeneviä neurologisia ainutlaatuisia kytköksiä tai muita ilmiöitä. Täten, on täysin mahdollista, joskaan ei verifioitua, että transsukupuolisuus olis tällä määritelmällä luonnollista. Ja vaikka se ei toistaiseks ole verifioitua, eikä siten yllä paradigmaks, niin näitä tuloksia ei kuitenkaan asiasta keskusteltaessa voida täysin sivuuttaakkaan. Toisekseen, jos doktriini yhtäaikaa esittää transsukupuolisuuden luonnottomana ja tuomitsee biologisesti omalla painollaan tapahtuvan lisääntymiselle pakollisen toimenpiteen synniksi, syö se uskottavuuspohjaa huomattavasti sen auktoriteetilta määritellä ylipäänsä sitä, mikä on luonnollista ja mikä ei. Jos seksi on luonnollista, mutta se on tuomittavaa syntiä, niin silloinhan se on väärin, vaikka se on luonnollista. Joten tässä on pientä problematiikkaa; sekä luonnollinen, että luonnoton on syntiä, yhtäaikaa..?

Toiseks, Paavola kirjottaa useiden muidenkin kristittyjen mainitsemista eheytyshoidoista. Mulla ei ole tähän nyt viitteitä valitettavasti tällä hetkellä saatavilla – toisaalta ei ole mun ”vastustajallakaan” joten so fucking what – mutta on lukuisia osoituksia siitä, että eheytyshoidot ei ”paranna” ketään transsukupuolisuudesta. [sen enempää ku homoudesta] Varmasti jotkut on saaneet myös vastakkaisia tuloksia. Mutta kaikki mitä mä oon lukenu, on ollu sellasta, että ihmiset saattaa vaikuttaa siltä että ne olis eheytyny ja onnellisia, mutta saattaa vaikkapa tappaa itsensä vuosien jälkeen. Näiden tapauksien kohdalla itsemurhakirjeet ym. on aina viitanneet siihen, että ko. henkilöt eivät oo tunteneet että niiden elämä olis onnellista tms.. Herättää kysymyksiä siitä, että kuinka verifioitua se tapahtunut ”eheytyminen” nyt sitten onkaan – tai kuinka toimivaa koko hoito kaiken kaikkiaan on. Kristityt tosin voi tähän heittää vastapalloon sitten taas sen että ”pitää vaan eheyttää enemmän / lisää” .. mutta kun toisaalta taas hormonihoidoilla / sukuelinkirurgialla on empiirisesti todistettavasti saatu hyviä tuloksia, niin miksi ei sitten käyttää sitä metodia, joka edes jollain tavalla verifioidusti skulaa. Ei tule viitteitä edelliseenkään lauseeseen, koska ne tulee sodan seuraavassa osassa.

Kolmanneks, Paavola kirjottaa että transsukupuolisuus on syntiä ja kapinaa Jumalaa vastaan. Tässä kohtaa on vaan pakko heittää sellanen ajatus ilmaan, että: Kuinkas moni muu asia on myös tätä samaa kapinaa? Siis mä en edes aio vetää tähän sitä mitä monet Raamatun kumoajat tekee, että nyppäsee sieltä jonkun mielivaltaisen opin, periaatteen tai komennon ja sitten vittuilee, että ”mikset sit kans kivitä avionrikkojaakin hengiltä, jeesusdille?” Koska kyseenalaistan, vaikka en ees oo kristitty (oon eronnu kirkosta, porukat on kyllä kastanu mut esim.), sen että onko koko ohjeistusta koskaan tarkotettu kirjaimellisesti otettavaks. Mutta vaikka se ajatellaan vain tulkittavana, suuntaa antavana ohjeistuksena, on silti moni asia mikä on syntiä ja kapinaa Jumalaa vastaan. Hankalinta on se, että koska asiat on lähinnä tulkinnanvaraisia, on niistä vaikee kenenkään muodostaa minkäänlaista kategorista imperatiivia noudatettavaks. Tää taas puolestaan murentaa jälleen ton argumentin pätevyyttä, koska teoreettisesti kaikki ja mikä vaan melkein voitaisiin tulkita kapinaks ja synniks.

Neljänneks, Paavola kirjottaa, että mun kaltaiset on ”keinotekoisia miehiä” tai ”keinotekoisia naisia”. Tässä nyt tulee taas se kysymys rajanvedosta. Mutta biologisessa mielessä, oon itseasiassa samaa mieltä, josta oon jopa kirjottanu joskus. Mutta vain biologisessa mielessä. Mä olen nyt ja tuun aina olemaan kromosomeiltani XY-tyyppiä.. jollei lääketiede keksi miten peukaloidaan meidän biologista koneistoa niin syvältä, että sitä voi muokata. Toisaalta, joku voi vallan hyvin argumentoida, että vaikka mulle esimerkiks istutettais kohtu, munasarjat, mulla saatais alkamaan menkat ja mun kromosomit näpelöitäis XX-tyyppisiks, niin että silti olisin ”aina poika”, koska ”oon syntynyt sellaseks”. No, se olis sitten sellanen rajanveto. En vois osoittaa sitä vääräks, koska kyse ei ole fakta-asiasta, mutta en varmaan haluais olla tekemisissä sellasen tyypin kans myöskään. Tosin, silloin olis kyllä faktuaalinen tosiasia, jota se kuviteltu tyyppi ei vois kiistää, että mulla todella olis tytön kromosomit. Mutta mä en olis syntyny niiden kans, olis taas tosiasia, joka mun pitäis myöntää ja hyväksyy. Mutta se ei vois enää väittää että ”on totta että sulla on XY kromosomit”. Kuitenkin, yleisesti ihmiskeho liitetään voimakkaasti biologiaan ja siinä kontekstissa oon samaa mieltä Paavolan kans, että me ollaankin keinotekoisia. Oikeastaan sen jälkeen mulla on vaan yks kysymys: Mitäs vittua sitten!? :D Ihmiset on ihan fine keinotekoisten raajojen, silmien, kuulon, hampaiden, hiusten värin, kynsien värin, reikien joiden läpi menee koru ja jopa keinotekoisen älyn kans – miks juuri tämä keinotekoinen asia sitte saa hiekkaa elimiin [sukupuolineutraali! did you see what I did there!? :P] niin lujaa?

 

[Tähän päättyy vastatulitus Paavolan tekstiin perustuen]

Ajatus, joka ei todellakaan ole mun oma, mutta silti merkittävän pätevä tässä mun vastahyökkäyksessä on se, että jos Jumala on luonut maailmankaikkeuden ja kaiken sen sisällä. Niin eikö silloin voida argumentoida että Hän loi myös transsukupuoliset? Tai vähintään sitten Hän loi mahdolliset työkalut transsien kehojen hormonaaliselle ja mekaaniselle manipulaatiolle? Jos sekä transsukupuoliset, että työkalut meidän ”muokkaukseen” on taas ihmisen luomia, niin joo, voi ehkä silloin esittää väitteen, että ne on kapinaa ja syntiä, mutta sen käsittelin jo yllä.

Kaiken kaikkiaan tästä hommasta jää handuun lopuks se, että jos edustat jotain valtauskontoa ja oot trans (tai gay?), niin silloin sulla on edessä vaikeita päätöksiä itses suhteen ja potentiaalisesti hankaluuksia omassa yhteisössäs. Mä en osaa ees kuvitella kuinka monimutkasta ja haastavaa sellanen elämä saattaa olla. Toisaalla henkilöllä voi olla oma vakaa usko J/jumalaan (tai jumaliin) ja sen mukainen doktriini, mutta toisaalla on taas oma sisäinen tuntemus itsestä ym.. Voi olla aika haasteellista tehdä valinta sen välillä, mennäkö sukuelinkirurgiaan ja tehdä syntiä / kapinaa vai elääkö ”vaillinaisena” mutta säilyttäen kasvonsa J/jumalan (tai jumalien) edessä. Tästä päästäänkin siihen, mitä otsikossa lukee. Koska minä en ole minkään uskontokunnan jäsen, en noudata minkään uskontokunnan doktriinia, en elä minkään uskontokunnan maailmankuvassa, mikään niiden lainalaisuus, oppi tai sääntö ei myöskään kosketa mua. Tämä. Tämä pitäis jokaisen ihmisen, oli sitten minkään valtauskonnon tai minkään muunkaan, tai ei minkään jäsen, jokaisen pitäis ymmärtää tämä. Se, että jollekki Jeesus on vapahtaja, toiselle Muhammed on profeetta, kolmannelle taas Mooses ja neljännen tuhoaa Mahakali niin se ei vitunkaan vertaa kosketa mua. Siten, mikään mitä se uskonto opettaa / vaatii, ei myöskään kosketa mua. Meidän lajin historiassa suurin määrä ihmisiä on tapettu totuuden nimessä. [kiitokset eräälle viisaalle ystävälle tästä kommentista<3] Milloin se totuus on ollut se, kenellä on voimakkain armeija, milloin se, kuka on todellinen valtias, millon taas se, mikä uskonto on oikeassa. Oon monesti aiemminkin kirjottanu, kuinka ihmiselle on valitettavasti tyypillistä käyttäytymistä se, että vastaanotetaan vain sellasta informaatiota, joka on yhteneväinen jo pystytetyn maailmankuvan kanssa. Ja oon yhtä monta kertaa kirjottanu, että tässä ei ole poikkeuksia – en minäkään. Mutta mä edes pyrin siihen että oon avoin ja ymmärtäväinen. Yleensä ihmiset päinvastoin pyrkii vakuuttamaan ympärillään olevat – varsinkin ne jotka on (jyrkästi) eri mieltä (mitä jyrkemmin eri mieltä, sen voimakkaampi vakuuttelu) – siitä että he on itse oikeessa. Tän takia mikään ei saatana toimi meidän maailmassa!

Mutta meni aiheen sivuun hiukan. Pointti on kuitenkin se, että se että jonkun keho määräytyi sen mukaan että Jumala loi sen, loikoon se sen sitte transsiks tai ei, niin se ei tarkota että mun keho luotiin siten. Jos mun oma maailmankuva ei ole sellanen, niin kukaan ei voi tulla mulle sanomaan, että teen väärin kun muokkaan itteeni hormoneilla. Se voi olla väärin sille henkilölle itselleen, mutta koska mä en edusta samaa maailmankuvaa, niin mulle se ei oo. Ja se toinen henkilö ei voi oman uskonsa sisältä tuomita mua, joka oon sen ulkopuolella. Mä en ole sen tuomiopiirissä. Ja siksi, J/jumala ei päättänyt mun sukupuolta – eikä kenenkään muunkaan, jollei elä sen doktriinin mukasesti. Joten kaikki argumentit on jo lähtökohtaisesti epäpäteviä irrelevantteja silloin. Jos taas oot sen uskontokunnan sisällä, niin joudut käymään valitettavasti sotas yksin, koska siihen musta ei oo apuja, se on aivan toinen koitos, mutta kaikessa muussa tapauksessa: J/jumala ei voinut päättää mun sukupuoltani, koska mun maailmassa sitä ei ole.∎

 

★Tähtisimmu ★

 

Lähteet:

http://www.kotipetripaavola.com/transsukupuolisuus.html, viitattu: 20.09.2018

perjantai, 14. syyskuu 2018

Vähemmistöistä

[Oon kirjottanu tän jo useampi kuukausi sitten ja tää on ollu arkistossa siitä asti.]

Mun täytyy myöntää että oon jokseenki irrallaan meidän yhteisöstä. Mulla ei ole ollut aiemmin yhtään transsukupuolisia tuttuja / kavereita / ystäviä, vaan vasta ihan tässä viime vuoden aikana tullut muutama sellanen, sillai että on jotenki tiiviimmin yhteyksissä. En kuulu SETAan enkä aiokaan liittyä – se olis vaan taas yks rekisteri lisää, joka mahdollistais jonkinlaisen profiloinnin ja muun, joten en pysty siihen. Lopetin bonuskorttienki käyttämisen koska ahdistaa niin paljon kaikenlainen kyttääminen ja jäljittäminen, mitä nyky-yhteiskunnassa on joka suunnalla. Maailma on vaan niin vitun sairas mesta. Mutta en myöskään käy missään tapahtumissa tai oo muuten verkostoitunut omaan vähemmistööni. Kuulopuheiden perusteella kuitenki on jäänyt sellanen mielikuva – ja mitä on jotain toisiakin transblogeja lueskellut silloin joskus harvoin – että koko LGBTIAQ.. ja mitä kaikkee siihen nykyään kuuluu, on ristiriidassa sisältä päin. Oon saanut sellasen käsityksen että esim. gay-ihmisissä on sellasia, jotka ei hyväksy trans-ihmisiä.

En voi sanoa että se olis jotenki väärin tai moraalisesti kestämätöntä, mutta se on epäedukasta vähintään – kaikille meille. Kaikille, jotka kuuluu mihinkään vähemmistöön. Vaikka en tiiä millasta on elää vaikka saamelaisena tai suomenruotsalaisena (vaikka sitä onki tosi läheltä seurannu 4v) niin tiiän että nekin on vähemmistöjä. Vähemmistöjä, joita hyljeksitään omalla tavallaan, mitätöidään tai jopa sorretaan. Mun mielestä on todella haitallista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, jos me ei olla sellanen yhtenäinen rintama. Eikö koko LGBT+ -liikkeen tarkoitus ole ollut sisällyttää siihen kaikki meidät ”friikit”? Kaikki jotka poikkeaa ”normaalista” jollain omalla tavallaan? En voi sanoa että se olis yllättävää, että gay-ihmisissä on yhtä suppeita ihmisiä ku hetskuihmisissä, mutta ne on itse (olleet) sorrettuna taas jälkimmäisten toimesta monesti. Niin eikö me oltais vahvempia yhdessä? Jos koko LGBT+ -liike alkaa riitelemään vielä itsensä sisällä, niin sitten ei kukaan ainakaan saa mitään oikeuksia koskaan, ku kaikki aika menee sisäiseen välienselvittelyyn. Ja eikö se oo jotenki outoa, että vähemmistö, joka on mitätöity, mitätöi puolestaan jotakin toista vähemmistöä. Siis tavallaan, että miten niillä on varaa tehdä niin? Luulis että nekin tarvitsis liittolaisia omaan sotaansa, joka toki on paljon paremmalla tolalla ku meidän trans-ihmisten.

Toisaalta taas, myös trans-ihmisissä on antipatioita gay-ihmisiä kohtaan.. se että kumpi niistä on alkanut aiemmin, on muna vai kana -tyyppinen väittely ja kaiken lisäks irrelevantti. Mutta jos heterot sortaa homoja, homot sortaa transseja, transsit sortaa muunsukupuolisia, niin eikö tällänen helvetin nokkimisjärjestys nyt vaan vahingoita kaikkia meitä, jotka on mitään vähemmistöä. Siis eikö kaikista paras olis ku kaikki sorretut liittoutuis yhteen sitä yhteistä vihollista vastaan? En haluu kuulostaa miltään transfeministiltä, jonka mielestä kaikki cissit pitäis teljetä jonnekki ja kaasuttaa hengiltä, tai miltään muultakaan kansankiihottajalta.. mutta miettikää kuinka paljon enemmän vaikutusvaltaa – haha! vittu sitä ei ole kenelläkään tässä paskamaassa! :D – meillä olis jos saamelaiset, suomenruotsalaiset, gayt, transsit, muunsukupuoliset ja muut muodostais yhteisen rintaman, joka ajais kaikkien asiaa.

Tässä kai tullaan taas siihen että ihminen on luonnontilassa ihmiselle susi. Jos yhteiskuntaa ei olis, niin se olis kaikkien sota kaikkia vastaan. Ihminen on mun mielestä edelleen luonnostaan ahne, itsekäs, ajattelematon, välinpitämätön ja amoraalinen. Se on ehkä pessimististä ja jopa kyynistä mutta kaikki mitä mä ymmärrän ihmisen luontaisesta ahneudesta, viittaa nimenomaan siihen. Että ehkä sen takia ainoastaan tarpeeks samanlaiset ihmiset tulee toimeen keskenään? Ehkä sen takii yhteiskunta ei pelaa ilman valuuttaa? Sillai että leipuri leipoo leipää ja vaan antaa sitä pois, vastineeks muista hyödykkeistä. Autojen rakentaja saa leipää ja muuta ja antaa vastineeks autoja muille. Oon sanonut yläasteelta asti että niin maailman kuuluis toimia todellisuudessa. Sen jälkeen mua on haukuttu kommariks. :D No, ehkä oonki joku utopiasta haaveileva viher-punikki-mulkku, mutta eikö se kuulostais paljon luonnollisemmalta ku tää nykyinen meno? No olkoon tuosta nyt mitä mieltä vaan niin pääpointti nyt oli siis se että miksei vähemmistö(t) yhdisty ja vastusta sitä sortoa, halveksuntaa ja mitätöintiä, jota ne kaikki kokee sieltä samalta suunnalta. Enkä siis halua nyt kuulostaa siltä perus ”valkoinen cisheteromies pääsee kaikkein helpoimmalla ja sillä ei oo mitään huolia tai ongelmia” paskalta. Sekin on nimittäin pelkkää kuraa. Esimerkiks sukupuolistereotypiat vahingoittaa ja luo paineita cisheteroille ihan siinä missä meille transseillekki. Mutta se mikä on tilastollisesti normaalia, niin sillä on kuitenki ”varaa” sortaa, koska se on se mitä on eniten. Jos suomessa [tahallaan pienellä edelleen] olis jonain päivänä enemmän tilastollisesti vaikka islamilaisia ku kristittyjä, olis kristityt sen jälkeen vähemmistö ja altis syrjinnälle ja muulle paskalle. Vähemmistöllä ei ole ”varaa” syrjiä enemmistöä, koska voimasuhteet vaan toimii sillai miten ne luonnostaan toimii. Ydinpommi vaan on isompi ku haulikko.. tai jotain sinnepäin.

Oon myös miettinyt sitä että pitäiskö kaikkien ihmisten olla lähtökohtaisesti cissukupuolisia, heteroja ja oikeakätisiä? Siis että mikä todellisuudessa on sitten poikkeama ja mikä on tavallaan ihmisen ”standardi”? Voidaanko sellasta ylipäätään määrittää? Kai jotenki geenitutkimuksella? Mutta jos albinismikin on hyväksytty luonnollinen poikkeama vain sen takia että se voidaan empiristisesti havaita, että mikä sen aiheuttaa.. niin eikö homoudesta ja transsiudestakin tule sitten samanlainen viimeistään siinä kohtaa kun voidaan samalla tavalla osottaa joku asia että ”toi, toi sen aiheuttaa!”? Sitäkö meidän täytyy odottaa? Ja siis sehän ei vaikuta sitten mitään taas kieli- tai muihin vähemmistöihin – niidenkö sorto jatkuu yksinkertaisesti niin kauan ku ne on tilastollisesti merkityksettömämpi osa? Miks ihminen ylipäätään on niin vitun viallinen että se ajautuu hyljeksimään kaikkea, mikä ei ole tilastollisesti valtavirtaa? Siis mikä helvetti meissä on niinku vikana ihan kokonaisena rotuna!? Eihän mikään muu eläin ole niin julma ja häikäilemätön omia lajitovereitaan kohtaan ku ihminen?

No anyway, pointti nyt oli se että eikö oltais ees seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt paljon voimakkaampia ku ei alettais enää keskenään tappelemaan? Surullista että suomenki kansa on ollut yhtenäinen oikeesti neljä kertaa koko maan historiassa: maailmansodat ja lätkän MM-kullat. Muuten purraan toisiamme niskaan ja ollaan ku mitkäki raivotautiset simpanssit. Vittumitäpaskaa. :D Ihmiset on kusipäitä, älä sinä ole. ❤

https://www.youtube.com/watch?v=52HjWhUWwwM


★Tähtisimmu ★