Viimein ehtii jotain kirjottaakki... Holy mother of crap että on ollut vähän menoo ja tekemistä taas tässä sitte viimesen viikon (tai pari..) Alotetaanpa siitä, että viime viikolla siis viimein sain jotain.. mitä mä taas vähättelen.. → paljonki aikaan tuon opiskelun kannalta. Viimein! :) Kävin siis ihan paikan päällä juttelees mun maisterin tulevalle ohjaajalle ja kateltii että mitä kurssei nyt tekisin tässä syksyllä ja mitä sit jäis keväälle. Miten saisin mahdollisimman nopeesti haettuu sen 9kk jatkon opintotukeen ja vaaditaanko siihen se että mulla on kandi valmis vai riittääkö vaan se 75op vajaus maisterista. No, tuli suunnitelmat ja kävin seuraavana päivänä sit hakee ekan kurssin, josta pitää 3 esseetä kirjotella, kirjat. Voi elämä... :D Noi kuvat on yhtä hirveen näkösii tossa toisessa ku mitä jossain 90-luvun graduissa oli... :D huhhhuh... Mutta onpaha nyt sit edistyny tuoki.

Varsinainen juttu tuleeki sit viikonlopulta. Olin taas mestoilla ja taisin vähän (tosi) pitkästä aikaa intoutua tenuttamaan enemmänki, vaikka olinki yksin – ainaki jos siitä pitää laskee että kuinka paljo mulla on filmiä jäljellä sen enempää pe – la kuin la – su yöstä... Mut oon kuullut että ainaki puhelimessa osasin käyttäytyä enkä.. hmm.. intoutunut liian tyrkyksi / pervoks.. :P Se on ihan kiva aina kuulla ettei oo säikyttäny toista omilla jutuillaan – mä kun en ihan selvinkään päin oo aina se maailman korrektein ja ”asiallisin” typy. ;) Plus, olishan se nyt hirmu ikävää että sen tsekkaaminen onko saumaa johonki muuhunki ku ihan vaan ystävyyteen, palais siinä että oon niin rietas että karkotan sen toisen... khihihi.. no, onneks mua ymmärretään<3 :)

Mutta siinä tuli jostain ihmeen syystä krapulassa katottuu sit Areenasta Akuutteja.. ja siis melkosen monta jaksoa. Yleensä tietysti kattelen darrapäissäni jotai mikä vie sitä ajoittain ihan silmittömäks yltyvää ahdistusta pois; Roadrunner, Tom & Jerry, Prätkähiiret tai melkeinpä mikä tahansa muu mistä tulee mieleen lapsuus... :D Mutta nyt jotenki sit intouduin tsekkaa eka muutaman jakson, mitkä Psykopatologi oli linkannu mulle aiemmin, mutta jostain syystä jatkoin... kerroin muuten sille että se kulkee mun blogissa tolla nimellä kun se ei mun mielestä ansaitse enää isoveljen titteliä... se oli aika musertuneen olonen. Oli jotain että ”onpa tosi rankka nimitys”.. No vittu niinpä, mieti sitä. Sillon kyllä tultii ihmeen hyvin juttuu.. nomut siitä pitää kirjottaa sit toiste. Siinä sitte olisko ollu toka jakso, minkä tiirasin, minkä oikein koko nimi oli jotain naiseuteen viittaavaa. Iso virhe..! :S Tulin oikein huolella kiusanneeks itteeni...

Kyllä nimittäin taas oikein kunnolla hierottiin sitä silmille kuinka ”meillä naisilla” on sitä ja tätä ja ”miksei me naiset” tota ja noita.. tuli vähän helVEtin selväks taas se, kuinka meillä on nyt kaksi sukupuolta; miehet ja naiset. Ja mähän en tuossa jaossa kuuulu kumpaankaan; mulla on tissit kuten naisilla mutta mulla ei ole kuukautisia; mulla on penis kuten miehellä mutta ei spermaa. En voi keskustella naisten kanssa ”meidän vaivoista” koska mulla ei niitä ole – ei hormonituotantoa, ei kuukautiskiertoa, joten ei myöskään siten mitään perustelua sille että tänäänkin on kiukuttanu koko vitun päivän, on tehnyt mieli hajottaa koko astiakaapin sisältö, itkeä ja huutaa. Mulla on vaan huono päivä! → Ei voi johtua hormoneista! Jaa. No sitte varmaan niin. Sitte menin – idiootti kun olen! :S – kattomaan vielä toisen jakson, jossa oli deskriptiossa jotain äitiydestä. No olishan mun nyt pitäny tajuta että samalla tavalla siinäkin murskataan mut kaikella mahdollisella tavalla. Näytetään sellasia onnellisia, ikionnellisia äitejä, jotka harrastaa vauvahierontaa niiden tuoreen maailmantulokkaan kans..! Näkee sen niiden siteen, sen mikä on muodostunut sinä aikana kun ne on tarjonneet sille pikkuoliolle kodin ja auttaneet sitä rakentumaan siellä uterossa. Kaikki sellaista, jota mä en saa koskaan kokea..!

Olin samaan aikaan jotenki itku kurkussa sillon viikonloppuna tuosta kaikesta ja sillon jo teki mieli (silti, samaan aikaan) paiskoa tavarat seinille. Oli ihan jäätävä kriisi kun jotenki samaan aikaan vitutti ihan yli kaiken se kuinka meidät taas pyyhittiin, transtytöt, ihan täysin maailmasta.. kokonaan olemassa olemattomiksi. Meillä kun ei ole naistenvaivoja ja me kun ei olla äitejä! Toisaalta vitutti se, että jos oliskin otettu meidät omaks osaks jotenki niin se olis vaan syventänyt sitä stigmaa, saanut biovastineet vaahtoamaan siitä kuinka ei oltais ansaittu olla osallisena tai aiheuttanu jonkun muunlaisen somekatastrofin suppeiden ja kusipäisten ihmisjätteiden keskuudessa... Hetken siinä sitte kriiseiltyäni aloin saamaan viimein ajatuksia jotenki ees kasaan:

Ensinnäki, kyllä meidät pyyhittiin täysin olemattomiks sen dokkarin silmissä. Siinä todellakin oikein painotettiin sitä naiseutta ja ”me naiset” -henkeä; puhuttiin ”meidän ongelmista”, ”meidän asioista” ja jokaisessa kohdassa, jossa ees etäisesti voitiin tuoda sellanen dikotominen asetelma miehistä ja naisista, niin se takuulla tuotiinki esiin. Jatkoin pohtimista; nythän on siis niin, että transseja dissataan siis riippumatta korjaus”suunnasta” – kaikkia meitä pidetään jotenki ”vajaina” ja muuta vastaavaa. Me ei olla ”aitoja” vaan harhaanjohdetaan ja vedätetään kaikkia ympärillämme. Transsukupuolisuus on meihin liitetty attribuutti, ei osa meidän lokeron määrittelyä.. kuten aiemmin kirjotin niin on esim. ”tummaihoinen tyttö” ja ”ranskalainen tyttö” mutta mä en ole ”transtyttö” vaan ”tyttö, joka on trans” Eli olen siis kategorisesti ”tyttö” luokassa mutta mulle isketään ominaisuus ”transsukupuolinen” ... En nyt tiiä osasinko selittää taas(kaan) selkeesti tuota, mut kuitenki. Samaan aikaan kun ollaan epäaitoja, stigmatisoituja ja attributoituja [jos niin voi sanoo..] pidetään [minä kai mukaanluettuna, ainaki jossain määrin..] hirveetä meteliä ei ainoastaan siitä ja meidän kohtelusta; syrjinnästä, halveksunnasta yms., mutta siitä kuinka ollaan näkymättömiä.

Samalla koetaan että meillä on oikeus olla stealth, eli ettei ole ”avoimesti” / ”julkisesti” trans. En mäkään ole koskaan sitä kenellekkään uudelle tuttavuudelle kertonut; just pari päivää takaperin kaupungilla joku mies tuli mun takaa ohi kadulla, käänsi pään taaksepäin ja sano: ”Upee nainen!” <3 :) En mä sitä pysäyttäny ja huomauttanut: ”Joo, mut harmi vaa ettei syntyperänen..” ..vaikka mun teki mieli kysyy että uskoisko se jos sanoisin etten oo... :D ;) Koetaan että meillä on oikeus vaatia että joka helvetin viranomaisella ei ole pääsyä siihen pikkuiseen yksityiskohtaan meidän tiedoissa; että on perusteetonta että munkin vanha HeTu jää voimaan passiivisena järjestelmään uuden rinnalla ja mulle tulee merkintä ”transsukupuolinen” sinne. Monen mielestä meillä on oikeus pyrkiä menemään läpi 100% ajasta ja tulla sosiaalisesti nähdyksi / kohdelluksi täysin kuten meiän biologiset siskot...

Sitten mulle tuli se dilemma: Jos me ei oltaiskaan näkymättömiä? Jos ”transtyttö” olis ihan yhtä pätevä kategoria kuin muutkin? Jos meidän tutkiminen – kuten meiän aivojen neurologiset poikkeamat, hormonikorvaushoitojen vaikutukset, luumassa, biologiset hormonitasot – olis avointa kuten kaikkien muidenki asioiden, ihmisryhmien ja ilmiöiden? Jos tunnustettais että transtytöt / -pojat tarvii täysin uniikkia hoitoo tyttöpeniksineen ja poikakohtuineen? Jos kyselyissä olis ”tiukan” mies – nainen -jaottelun sijasta monipuolisempi valikoima sukupuolia? Jos meidät sisällytettäis tollasiin ohjelmiin ja muihin?...

→ Voisko mikään kaikesta tosta tapahtua jotenki ”huomioimatta” sitä meidän vaihdokkuutta? Siis rupesin miettimään sitä, että ”olisko mulla oikeutta” olla stealth jos esim. menisin tuollaiseen ohjelmaan missä olis äitejä? Tai jos vastaan kyselyyn tulevaisuudessa että oon ”nainen” niin vääristänkö tilastoja omalta osaltani? Mitä jos kysytään kuukautisista jotain?.. tai muusta vastaavasta..? ”Ei kaikilla biologisillakaan naisilla hei oo kohtua syntyessään, Tähtisimmu!” --Joo, ei ookkaan niin... Mutta rupesinpahan vaan kelaileen. Voinko vaatia jotenki samaan aikaan että mulle pitäis antaa kaikissa konteksteissa se oma lokero, sen sijaan että mut lokeroidaan biologisten siskojen kans samaan, mutta sillä leimalla, stigmalla ja vialla että oonki trans.. ja samaan aikaan vaatia että ei mun tarvii silti olla avoimesti, että kenenkään ei pidä saada nähdä sitä mun tiedoista jollen oo tyyliin kuolemassa, mua ei voi painostaa paljastaan taustaani esim. tutkimuksissa, tarjoamalla vaihtoehtoa ”transnainen” tai ”transtyttö”...

Jotenki aloin siis sekoomaan tähän koko kuvioon... siis mun pää oikeesti on ihan solmussa..! :O Siis ku toisaalta taas, jos se olis vain yksi täysin pätevä lokero muiden joukossa ja enemmistö ei halveksuis, suurimmalle osalle olis sama onko vehkeet ja värkit biologisia vai ei ja se olis sellane jokapäiväinen asia vaan muiden joukossa; ”Ai oot transtyttö? No mä oon biologinen ja toi Luna on ristiverinen.. ja biologinen, mut Jeni on kans transtyttö. Ja se on kai kaukasialainen niinku mekin. Sehä seurustelee sen transjätkän kans kuka on tummaihone.” Tiiättekö..? Tulevaisuudessa ihan normi kahvipöytäkeskustelua?... Jos oliskin noin, niin olisko kenelläkään ees tarve olla stealth? :O Ja olisko enää merkitystä sillä(kään!!) tiedonkeruulla, kun se stigma olis poistettu vaihdokkuudesta..? Muutenki kaikki kerää niin sairaan määrän dataa meistä, että mä haluaisin oikeesti käyttää pelkkää käteistä, luopua kaikista korteista, sulkee kaikki pankkitilit, mennää nettiin VPN:n ja Torin läpi... toisaalta haluisin myös pizzaa ja suklaata mitkä ei lihota mutta on silti yhtä hyviä... :D En tiiä tuleeko mikään toteutumaan.. mutta pointti kuitenki oli se että joka tapauksessa meitä seurataan koska niin sairas tää maailma vaan on, ja kerätään dataa, niin jos toi olis vaan muiden joukossa nii haittaisko se enää mua? Jos olisin kuitenki muuten ”tunnustettu ja täysivaltainen jäsen” yhteiskunnassa, enkä joku virheellinen puolitotuus..?

En tiiä, mutta silti mulla ei varmaan olis monenkaan mielestä ”oikeutta” perustella näitä kiukkukohtauksia / -päiviä samalla ”hormonit” -selityksellä, ku mitä biotytöillä on..! Mitä vittua mä sitte sanon, hä!? Jos tälläsii päivii on vaan alkanu ilmenee tässä menneen vuoden aikana, niin kyllähän se voi olla sattumaa. Kuulostan varmaan siltä että haaveilisin jostai PMS-oireista... No en, mutta haaveilen siitä ”aidosta” tyttöydestä / naiseks kasvamisesta. Siitä millanen kuva mulle on aivopesty ympäristön toimesta... ..ja mihin oon jumiutunu.. siihen mielikuvaan ”aidosta” pimpasta ja kehosta, jota en koskaan saa – kaikkine ominaisuuksineen, oli ne sit epämukavia tai ei. Tänään vitutti se että viime yönä heräilin jatkuvasti ja aamulla piti herätä kuitenki aikasi varaan aikaa elämäni ensimmäisiin sukupuolitautitesteihin, Äiti ei ollu siirtäny rahaa mulle ku kävin kaupas (mut sain maksettuu toisella kortilla).. sit otin päikkärit nii oli hetken parempi, mutta ku menin illalla uudestaan kauppaan niin sellane kauhukakara ja sen kynnysmattona toimiva äiti tuhos mun hermot ja sitte meiän ”uudet” ja ”turvalliset” iLoq-paskalukot ei koskaan aukee ekalla kerralla ku laittaa avaimen niihin ja lisäks pakastepinaattikeitto ei sulanu tarpeeks nopeesti. Ei vaikka kuinka itku kurkussa taoin sitä sillä puulastalla. Vittu mikä päivä!! jq[adfbmq-93¤²¤€¼¥³kvn0æ©ñäåö’³¤‘€ !!!!

Mutta ei voi johtua hormoneista!! Muistakaa se! Mua ”vaan” nyt sattuu vituttamaan. No jaa, ihan vitun sama! Meen sit nukkuu saatana... –tai yrittään ainaki! Jos kerran en ole tyttö enkä nainen enkä vittu mitään, niin miks mun pitää silti kantaa sitä stigmaa ja kestää kaikkee muuta paskaa kuitenki!?? Onko se nyt sit reilua!? envittujaksa..!

https://www.youtube.com/watch?v=a98LI-arNS4

 

★Tähtisimmu ★