No ei ainakaan seksistä, saatana!

...

:D

Moi. Kaikki rakkaat lukijat taas, ja jälleen uudet ja vanhat, transsendentit ja immanentit ja non-eksistentit. Olen palan(n)ut. Kuin Herttua Nukem.

Siis joo ollu hiukan taukoo kirjottamisesta, osittain kun oon ollu niin rikki vieläkin tai edelleen tai jotain, mut kuten sanottu, en vaan jaksa enää yrittää eheytyä ees. Jos oon manipulatiivinen, hyväksikäyttäjä & hyväksikäytetty huora, joka uhriutuu ja kaipaa suojaa kun on niin avuton ja hauras pikku prinsessa, niin.. siinähän olen sitten. :D Jos ärsyttää tai ei kelpaa, niin voi ampua itteensä polveen, ei oo vissiin aiemminkaan ollu kovin iso este monellekkaan läheiselle ystävälle se mitä oon, niin vittuako mä siitä nyt yhtäkkiä alan tekemään itelleni ongelmaa. Jos kerran oon tälläsenä kusipäänäkin kaikille niin tärkee ja rakas, niin sittenhän mä oon kai just hyvä? :O

Joo, ei siitä sen enempää. Mulla ei nyt oo oikein mitään sellasta juonta mietittynä tälle kerralle, joten tulee nyt vaan syljen mukana... eiku... eihän se niin voi mennä, muutenhan mun näppis kärsii? No.. sormien mukana tai jotai sit... :D Johtuu siis siitä että en suunnitellu vielä kirjottavani oikeesti vaan piti mennä jussin jälkeen, mut voi jumalauta mä meinasin ihan aidon-vitun-oikeesti saada slaagin ku tänään kirjauduin; eilen on ollu nelinkertanen määrä sivulatauksia aiempaan verrattuna!? :O :D Mä en tiiä et oonko mä viimein menossa jotenki tosi viraaliks vai hä, mutta kiitos kaikille jotka mua lukee, jakaa ja tukee kaikella tavoin! ❤ Ja toivottavasti musta on apua ja kaikkee mahdollista! :) Ja siis joo, mä en tarkkaan tiiä että miten Vuodatus laskee noi, tai että juksuttaako joku mua että pommittaa jostain kuudestasadasta ip:stä mulle sivulatauksia vai mitä, mutta mä ainaki toivon et suurin osa kaikista noista on ihan uniikkeja. :) Jos tahti jatkuu näin niin pian oletettuja lukijoita on nelinumeroinen määrä. Kiitos kaikille. Ootte rakkaita ja ihania! ❤ :)

Edelleenkin tulee monesti mieleen vieläkin se että olenko oikeesti trans; vai onko mun kohdalla juuri niin että se on joku trauma tms. mikä aiheuttaa sen kaiken. Mullahan on ollu täysin olematon isäsuhde. Tossa viime viikonloppuna mietin jotenki sitä kuopattua ukkoa ja jotenki tuli sellanen ajatus siinä kun jotain mietin, että ”isän tyttö” ... Titteli, jota se mies kyllä ei auringonvarmasti olis koskaan käyttäny – ampunu mut mieluummin taatusti. Mutta jotenki se vaan tuli mieleen. Ja sit se ajatusketju päätty siihen et onko se uhriutuminen sittenki sitä ku ei oo ollu sitä voimakasta turvaajaa, eikä sitä että äiti ei oo saanu rajoja asetettua ja oon saanu rauhassa uhmata ja tehdä mitä huvittaa. Siis että se uhriutuminen, turvattomuuden tunne ja kaikki onki sitä et haen itselleni isää ja sen takia kaikkien mun kumppanien pitää olla sellasia voimakkaita ja mä tunnen itseni pieneks sit vähintään henkisesti. Ja toinen mitä oon kelannu on se että kaipaanko vain sitä sosiaalista kohtelua tyttönä? Siis vain sitä mut mun pää tajuaa et tää on ainoa tapa saavuttaa se..?

No, jälleen ku tarpeeks kauan kelasin ja mietin ja pohdin ja tutkin itteeni, niin enpä edelleenkään enkä taaskaan päätynyt mihinkään muuhun, kun että

a) kumpikaan noista ei ole se perimmäinen selitys; eli olen oikeasti trans

ja / tai

b) vaikka toinen tai kumpikin olis totta, on se ”valheellinen” minä ollut olemassa tänä vuonna jo pidempään ku se alkuperäinen.. joten miks olettaisin että mä yhtäkkiä olisinki se aiempi itseni? Se koulukiusattu, läski, ulkopuolinen, kaikkien mielestä ällöttävä ja outo nörttipoju?

Miks perääntyisin siihen, jos oon luonut sen päälle (tiedostamattani) tämän nykyisen hahmon? Vaikka tää hahmo onkin epätasapainoinen, kaoottinen, arvaamaton, joskus super-itsevarma joskus super-itsevihainen ja epävarma, seksuaalisesti vinoutunut, friikki, outo, ikiteini, uhri, huomiohuora, prinsessa, diiva, nörtti (edelleen), ja mitä kaikkee muuta musta on lausuttu vuosien varrella peilinä toimivien ihmisten suusta... Mutta jos kaikesta siitä huolimatta kaikki tämä on se mitä koen luonnolliseks ja oikeeks, niin mistä mä tiedän; jos se aiempi olikin itse kudottu illuusio? ;) Eihän täällä tiedä ihan helvetin oikeesti kukaan eikä mistään eikä tosiaankaan mitään! :D Joten fuck it all. Kirjaimellisesti. :P

Nojoo. Tuon ohella, koska tää on kuitenki e-päiväkirjamerkintä, niin: Eipä ne tummat karvat ookkaan enää puskenu nyt ku ne tupet taas on putoillu pois – vielä ihanampaa on se että ne vaaleetkin on selvästi jotenki vähentyny, vaikka sen laserin niihin ”pitäis” ees tehota. Mutta kyllä on ihan takuuvarmasti vähemmän karheeta nyt, vaikka oliski höyläämättä joku päivän, pari – kolme! :) Siis joo, ne mitä on jäljellä on ihan yhtä karheeta ku ennen hormonejaki, mut niitä on ihan varmasti vähemmän. Ja iho on ihan oikeesti sellanen tytön iho, kun höylää! <3 <3 :) Siis sellanen ihanan pehmoinen ja silee. Ei jää niinku mitään nyt kun noita karheita karvoja on noin vähän. Ja saa meikkivoiteella peittoon helposti kolme päivää et neljäntenä on vasta pakko höylätä. :) En muista oonko käsikarvoista sanonu, mut ne on niinku lähinnä pumpulia nykyään, että ne on muuttunu varmaan kaikista eniten. Eikä tissejäkään oo pakko ees joka toinen päivä höylätä vaikka pitäis kuinka avonaista toppia, kun nekin karvat kasvaa niin hitaasti ja on niin jotenki hentosia – tosin ihan mustia edelleen, et heti ku on pidempää niin näkyy kyllä, ja hyvin! :O :( :D No, shit happens. ;)

Mun tyttöys on saanut myös saanut ekat kokemukset toisten tyttöjen kans; kämppikselle oon todellakin vertainen nykyään. En mene detaljeihin sen enempää, mutta tuntuu ihanalta ja vapauttavalta. Samoin kun olin mun yhdellä ystävällä korjauttamassa kuteitani taas (köyhä kun oon) – jonka omasta pyynnöstä hänet tullaan tästä eteenpäin tuntemaan nimellä Ämmä <3 – niin sillä oli mulle ylläri. :D :D Ai jumalauta mä putosin ku mä näin ton!! :D :D Siis repesin niin moneen palaseen että osa on varmaan Ämmän lattialla vielki! xD xD  Siis se ihana rakkauspupu oli tehnyt mulle ihan ikioman kikkelikuristimen! <3 :D158_01.jpg?1466552546 Mut joo, niin sen seurassa on ollu aina läpi koko prosessin – ihan ennen hoitojaki jo – kaikista luonnollisin, helpoin ja vapautunein olo. Mä en osaa todellakaan selittää miks, koska se tietyssä mielessä on ollu enemmän sitä jopa ku Exän kans. :O Mut minkäs minä sille teen miltä tuntuu? Mutta joo, niin siinä sitten hameeni alta otin pöksyt ja oman kuristimeni pois sovittaakseni tuota uutta ihanuutta, niin sanotusti ”ihan muina naisina” :D Eikä siinä mitään. Ämmä totes kun peilailin takaapäin uuden kuristimen toimintaa että näyttää tosi kivuliaalta... :D Ei se oikeesti ees oo. :) Jotain niit random kipukohtauksia lukuunottamatta mitä kiviin tulee välillä, niin ei se kuristaminen itessään satu – eikä tunnu epämiellyttävältä, koska ylimääräistähän siinä laitetaan pois. ;)

Ja lisää tohon edelliseen vielä se että hirveesti äitin kans oltu taas tekemisissä niin kerran ku tenussa oltiin kumpikin niin kysyin et haluuks se nähdä mun tissit – että miltä ne näyttää ”tässä vaiheessa”... :D Jos ihan rehellisii ollaan niin en muista yhtään miten se muotoili, mut se vastaus oli myöntyvä koska vedin paidan ylös. Äiti sitten vaan totes että ”joo.. no onhan noi kasvanu..” :D Voi miten ihana höppänä se on ❤ :) Ja mun tissit on BTW ensinnäki aivan helvetin arat edelleen :D mut ne myös kasvaa ja ottaa muotoa edelleen paremmin. Nyt ne näyttää jo ihan tisseiltä topin alta, vaikka ei olis ees [push-up] rinuleitakaan! :) Ainiijoo! Ja mun pitää ottaa itestäni uudet mitatkin taas! Kuukausi taas menny edellisistä niin näkee tiimalasin kehityksen – tai toivoo niin ainaki... ;) :D

Sellanen yllättävä juttu tähän loppuun, että puhuttiin mun pitkäaikaisimman poika ystävän kans tossa luurissa viime viikolla ja sit mun transitio nousi jotenki puheenaiheeks – en oikeesti muista miten, mutta en ollut minä joka sen nosti, kuitenka. Niin se sitten totes että jos se ei mua tuntis niin kuvien perusteella olisin jo pitkään menny ihan kyseenalaistamatta täydestä! Ja oli sanonu yhdelle meiän yhteiselle ystävälle, kun se kyseli miten mulla menee, että: ”Jos [Tähtisimmu] olis korjattu ja me ei olis tunnettu sitä ollenkaan ennen sitä, me oltais jo pantu sitä.” Johon se toinen kundi oli vastannu sellasella tiiätte-kyllä-äänenpainolla: ”AhaaaaAAAA...” :P

Nyt nukkuun, [EDIT: tarkistuslaskenta antokin tulokseks et se oli jo "tänään" eli "eilen" suhteessa siihen et tää on julkastu puolenyön jälkeen... :D Mutta kelatkaa! 66 päivää ja vuosi on täynnä!!<3 :)] huomenna 300. päivä hormoneilla ja verikokeet aamusta kivasti ennen yheksää – hyvää heräämistä mulle! :D

Koska oon edelleen kovin yksinäinen, niin tulee sentimentaalista tyttömusaa tällä kertaa:

https://www.youtube.com/watch?v=xjnBvqSZDNA

 

★Tähtisimmu ★