[edellinen tapaaminen]

[Joo, on viime perjantaille päivätty juoksevissa päivissä, mut en nyt viittiny kolmen päivän takia runnoa otsikkoon erikseen ” - - 259. (256.) päivä - - ” ja selittää et mitä meinaan taas omalla nörttimäisen tarkalla mutta huvittavalla pilkunviilaamisellani.. :D Saattaa tulla aika lyhyt, poikkeuksellisesti. Ehkä joskus jopa kaipaisitte lyhyempiäki tarinoita multa..? :D]

Jos pitää olla rehellinen, niin kerrotaanpa nyt sitten sellanenki että oli myös toinen yritys tolle tapaamiselle. :D Ensimmäinen nimittäin meni vähän käsille. Heräsin ton viime viikon maanantaina siihen et mun luuri soittaa tosi lujaa mun iloksi mulle aamuserenadina Turmion Kätilöt – Pirun Nyrkki... Heti kun mun sydän alkoi taas lyömään ja selvisin ensihämmennyksestä [ja järkytyksestä] niin vastasin. Puheterapeutti siellä kyseli että oonko tulossa. Mä olin sitten niin kuutamokujapihalla ku voi olla! Hetken käynnistelyn ja suomen kieliopin pikakertauksen jälkeen mun aivot sai mun suun muodostamaan lusikanterävän vastauksen: ”Ai .. HÄ!?” :D En tiiä mitä se mimmi ajatteli mut seuraavaks se varmisti että ” - - onhan siellä nyt [Tähtisimmu]?”... :D Nauroin, vastasin myöntävästi ja sain viimein jotain edes etäisesti älykästä sanottaavaa huuliltani kun kysyin että eikö se ollutkaan seuraavana päivänä se aika...

Siinä sitten hetki pähkäiltiin että ”no, mitäs nyt” kun se muija on vaan pari viikkoo kuukaudessa tjsp siellä paikalla ja sit se seuraava oli valmiiks jo varattu toukokuun 31. päiväks, niin olis ollut hyvä saada pidettyy se pitkä väli siinä. Se sitten jotenkin onnistu mut sovittamaan saman viikon perjantaille. [ja ihan yhtä julman aikaisin: puoli ykstoista aamulla! ei sovi tälläselle yöoliolle, ei! :D] Ja ennenku lopetettiin, niin se ihan täysin sinisestä heitti että: ”Ihan pakko sanoo muuten että tosi hyvältä kuulostat ihan tälläi puhelimessaki!” Voisin lyödä tekemättömän pimppani vetoa, että se kuuli mun äänestä sen, että olin ”kevyesti” innoissani, iloinen ja euforinen siitä kommentista: ” --Ai?! OIKEESTIKKO!??” :D Sit se vaan vakuutteli et ”joojoo” että vähän oli aamukäheyttä mutta että ei mitään muuta.

No mitäs sitten itse siellä käynnillä? Oli taas tosi hyvä ja otollinen hetki, kun oli just hetki takaperin vappu, jolloin tietysti kipattiin kahdella kädellä ja joku juotti vielä avuks kolmannella... ja poltin varmaan askin röökiä. Sit keskiviikkona ku kämppis tuli kotiin ja menin sen jälkeen hakeen jääkaapista jotain, niin pistin merkille että se oli täynnä viinaa ja kaljaa. :D No en mä nyt yksin alkanu selvänä olemaan! :P Olihan siinä nyt siis se pari päivää väliä ja sillon en luonnollisesti polttanu myöskään ollenka.. mutta kyllä sen ehkä huomas mun äänestä et ei ollu ihan parhaassa kuosissa ja palautuminen hiukan kesken tai jotai.. :D Siis ei se mitenkään paha ollu, ei ollenkaa! Mutta siis musta tuntuu että siinä oli paljon enemmän epäpuhtautta tollaseen tilanteeseen ku olis tarvinnu. Sit lisäks, koska se tapaaminen oli noin aikasin aamusta, niin onpa tosi hyvin ääni auki, ku suoraan sängystä nouset meikkaan ja juot kahvit samalla ja ammut suoraan sinne. Niinku tosi hyvät lähtökohdat taas... :D

Tällä kertaa availtiin sit mun ääntä, ei veteen puhaltelemalla, vaan... pillillä! Siis sellasella ihan perus pillillä, tosi pikkuisella mitä saa kaupasta jossain kolmen miljoonan kappaleen pusseissa. [ja mitä muksuna piti olla lasissa ainaki viistoista... :D jos muistatte? vai olinko muka ainoo... :P] Siihen siis puhalleltiin ja ääntelehdittiin. Kaikki vokaalit läpi: ”AAaaaaaaaaAAAAAAAaaaaaaAAAAAAAAA” ääntä piti taas liu’uttaa alas ja ylös pitkin skaalaa. Että mua ärsytti taas se mun mykkä alue siinä falsetin muuntokohdassa! :D Se on jotenki tosi mieltä hiertävä fiilis ku ilmaa tulee ulos, mutta ääntä ei! Stna! :D Mutta siinä ku hetki enistiin, inistiin, unistiin ja ynistiin, niin löyty se puuttuvakin taajuusalue taas! :) Tuli sit nätisti koko skaala jälleen sieltä jostain kakkosoktaavilta sinne neloselle asti.

Tuli mukaan kauhee nippu äänen availuun ja lämmittelyyn liittyviä lappusia myös. Niissä oikeestaan lukee niitä samoja juttuja, mitä referoin että tehtiin ekalla kerralla: päristellään huulia, r-kirjainta, hymistellään huulet kii ja huulet auki.. etc. mutta muutama uus juttuki löytyy. Se että hymähtelee sillai myöntyvästi, ja sitte että pureskelee (liioitellulla leukojen liikkeellä jopa) ja liu’uttelee samalla ääntään ylösalas. Niijoo! Ja tällä kertaa mun piti siis hakee ensin korkee ääni (ihan mahdoton selostaa että millon on sopiva, sillon ku tuntuu hyvältä vielä, mutta kuitenki on sellanen feminiinisen korkee) ja sitte lukee sillä. Oli muuten ihan homovaikeeta. [jos mun lukijoissa muuten on homoja jotka kokee loukkaavaks ton mun ”homo” sanan käytön, niin oon pahoillani. en tarkota todellakaan pahaa!<3 saa mun puolesta kostoks alkaa sit käyttään vaik ilmaisua ”se oli ihan transpaskaa” -- joka muutenki kuvastais hyvin jos joku menee yli sen et se on ”vain” paskaa, koska toi etuliitehän tarkottaa niinku ”yli” tai ”taakse” ;D tai muuta innovatiivista ilmaisua...] Mut noiden kirjallisten ohjeiden mukaan pitäs ilmeisesti pyrkiä siis siihen ääneen, millä tähtää puhuvansa normaalistikki. Mä vedin siis tosi paljon yli sen kun ymmärsin vissiin sen terapeutin jotenki väärin tai jotai...

Sitte piti taas lukee sitä samaa tarinaa ku viimeks, sanoa kolme kertaa ”aa” tyyliin viiden kuuden sekunnin ajan ja sit kateltiin tuloksia. Taas mulla osui silmään se ”Gender: Female” kohta siinä näytöllä. <3 :) Ei tällä kertaa herkistäny ihan niin paljoo ku ekalla kerralla mut sanoin sille muijalle että meinas kyllä tulla onnenitku edellisellä kerralla. Musta se oli niin herttainen ku se totes vaan: ”No mut tyttöhän sä oot...” Siis ihan niinku siinä ei olis ollut mitään kummallista. :) Voi ei.. miksei maailma oo täynnä tuollasii ihmisii, joille asiat on noin mutkattomia?.. :) Tulos oli 199Hz tällä kertaa. :D Mua hämmentää se edelleen... :o Siis joo, sekin sano kuitenki ihan rehellisesti että on mun äänessä ajoittain tiettyä epäpuhtautta ja karheutta, joka on vinkki maskuliinisuudesta mut että se on niin mitätön ja pieni kun huomioi sen mun täysin luontaiselta vaikuttavan feminiinisen elehdinnän ja muun, niin ei mun kannata kuulemma huolehtia yhtään. :) Sit se vielä erikseen painotti, että vaikka se on ollu vasta harjoittelussa ja sijaisena, niin se ei ole ” - - koskaan tavannu transnaista jolla olis noin korkee ja luontainen ääni.” Et mulla vissiin menee ihan kivasti sit... :) Toivottavasti muut kohtalotoverit saa myös omansa; pojat äänenmurroksensa tarpeeks tykkinä ja tytöt löytäköön oman feminiinisen äänensä. Ootte ihania raksuja! <3

Koska tänään on tosi lämmin ja pörröinen olo tälläi illalla [ei siis tietookaan että itkettäis tms.! :)] niin saatte ihanan kesäisen, lämpöisen ja suloisen biisin, joka myös todistaa jälleen mun mielestä että pelien musiikit on niiiiiin aliarvostettuja!

https://www.youtube.com/watch?v=36fBjDCKrfE

 

* Tähtisimmu *

[viimeinen tapaaminen]