[”- - sweet home Alabama - - ” eiku.. no mutta oon kotona viimein ja jälleen ja taas. Kiitos ymmärtäväisestä odotuksesta taas että millon palaan normi julkaisurytmiin<3 :)]

Piti taas oikein tahallaan kehitellä joku repäisevä otsikko (alun perin jatkonimi piti olla ’äänitohtorilla’ mut vaihdoin sen – poikkeuksellisesti muokkasin kirjoittamaani) jos vaikka houkuttelis jonkun sattumanvaraisen etusivulta tänne ja mahdollisesti leviäisin eteenpäin jotta useampi vois avartaa mieltään mun kirjotuksilla [tai tuomita trans* entistä pahemmin.. :D]...

Olin siis eilen foniatrilla käymässä. Se oli siis se, mistä tuli viime vuoden kesällä joskus kirje että kutsuvat kuulemma elokuun johonki päivään mennessä... :D No, mulla nyt ei ollu enää sillai ton äänenkään kans – koska oon sitä treenannu jostain.. 2012(?) asti – mitään ihan kauheita ongelmia tai tuskia enää nii en sit mitenkää alkanu mesoamaan heti tosta ettei sieltä kuulunu mitää. Mut sit viimeks ku oli se kontrolli transpolilla niin vähän niinku ohimennen tokaisin vaan että eipä oo mitää tullu nii hoitsu oli vaa et ”no soitas nyt ja kysele, ku muittenki kohdalla ollu samanlaista viime aikoina!” joku järjestelmien automaatio, jonka takii en saanu verikokeittenikaan tuloksii kuukauteen, vaik piti tulla postissa heti ku valmiit. No sinnekki sit soitin pari viikkoo takaperin [enkä oo muistanu tänne kirjotella mitää!!?? :O miten voin unohtaa jonku niiiiiiiiin olennaisen..?] ja sain puhelimessa kaikki olennaiset; FSH, LH, Testo ja E2. :) Tulee oma juttu – seuraavaks (huomenna) tai sit vasta sitä seuraavaks.

Tää oli siin mielessä tavallaan vois sanoo että poikkeuksellinen kaikista näistä jutuista että tästä mulla ei ollu minkäänlaista ennakkotietoo et mitä tehdään tai tapahtuu. Ja oli ihan saatanan hyvä ettei ollut! :D :D Oli tosi mukava hoitsu[-täti, jos kiinnostaa / on merkitystä jollekki] ja joku opiskelija[-poju] jonka läsnäoloon luonnollisesti kysyttiin lupa. Mähän kun olen uhonnut että jos vaan jotenkin voisin koe-eläimenä olemalla edesauttaa hoitojen kehittämistä tai mitä tahansa niin voisin hyppiä tasajalkaa mämmiä syöden yhdellä kädellä oikee silmä kiinni kuumailmapallossa täydenkuun aikaan rankkasateessa keskiyöllä... jos se siis auttais jotenki. :D Joten sanoin vaan että ”joo, totta-kai se sopii” :) Oli ihan suloinen poju myös<3 Ujon oloinen.. :P

[EDIT 14.08.16: Muutettu lainauksen väri oikeaks..]

Eka vaan juteltiin vähän niinku niitä näitä.. tai siis!.. oikeestaan se avas heti jotenki hiukan huolestueena että:

”Niin sä kuulemma oot taiteilija.. tai siis muusikko??”
” --Joo... ”

” Niin. No miten toi lauluääni - - ” (keskeytin)

” --Niin mä siis soitan rumpuja.”

”Jaa..! (naurahtelee) No sitten ei mitään..!”

Alku”järkytyksen” jälkeen sit juteltiin tosiaan ihan niitä näitä hetki, just perus ”ai sullon lapsi”, ”ai oot yliopistossa?”, ”no mitä luet siellä?” and so on, tiiätte kyl. :D Sit se antoi mulle sellasen paperilappusen, missä oli kiva pikku tarina. Siitä se sit pyysi lukemaan ihanku peruskoulussa – muistatteko ku piti lukee vuorotellen kaikkien? :D :D Ei vittumitäpaskaa sekin oli!! :D :D No aloin sitten mulle tyypilliseen [varmaan osittain äitiltä opittuun] tyyliin siitä lukeen samalla tavalla ku mun ihanalle lapsoselle luen, että ”eläydyn” siihen ja muutan ääntä hiukan tapahtumien / puhuvan henkilön / tilanteen yms. mukaan. Sit mut pysäytettiin ja hoitsu sano että hienosti lähti ja sit se olis et voisinko lukee hiukan lujempaa. Oli vitun hienoa olla ollu just flunssassa ja vielä sellanen semi-tiku-ja-taku-feat.-nylon-beat-jonna-and-erin -ääni ja sillä sit yrität lukee lujaa samalla pitäen sen ensinnäki kasassa ja sitä feminisaatiota samalla tasolla. Pakko huomauttaa et vaikka sitä ei tarvii enää ees kelaa sitä et tuottaa sen feminiinisesti sen äänen, ku tulee jo niin alitajunnasta, niin silti se feminisaation voimakkuus voi pudota. No köhäsin siin pari kertaa kurkun selväks ja yritin sit lujempaa lukee. Kuulosti mun mielestä heti enemmän pojalta. :( Mut kyllähän mä sen siis tiesin, ku joskus kun uhmaikäiselle rakkallee vintiölleni tiukemmin ku joutuu sanoo nii huomaa et ei kuulosta enää niin paljon äidiltä, vaan joltain.. no.. muulta... ... Sit piti lukee vielä ”ihanku lukisin lapselleni iltasatua ku se on just nukahtamaisillaan” mikä oli sit jo huomattavasti vähemmän haasteellista.

Koko tän ajan se siinä jotain skriivaili sit siihen papruunsa; siin oli joku 7 – 8 saraketta ja kolme riviä. Sit se selitti: Jokaiselle riville tulee numero 0 – 3 sen mukaan et kuinka paljon sen sarakkeen ”ominaisuus” ilmenee äänessä. Muita ei jääny mieleen ku ”vuotoisuus” ja ”karheus” mut niit oli tosiaan monta. Mulle tuli nollia tosi paljon<3 :) joku 5 kohtaa oli ehkä ”1” ja nekin eri kohdissa, ettei ollu siis esim. niin että mun ääni olis vuotanut aina riippumatta voimakkuudesta. Yhdessä kohdassa oli ”½” ja kaikkien rivien lopussa oli merkintä: ”♀”Hihi.. :)

Sit hoitsu selosti että oon tosi hyvin onnistunu muokkaamaan ääntäni ihan omin päin. Kyseli et oonko hakenu netistä ohjeita tai jotain, niin sanoin etten oo hakenu. Muutaman audiopätkään oon joskus 4chanissa törmänny missä transtyttö antaa vinkkejä mut en sen enempää. Oon muuten miettinyt sen lisäks että haluaisko kukaan musta videoita, että haluaisko jengi kuulla mun äänen. Sillai voisin pitää kasvot piilossa kuitenki. :) Se oli hiukan hämmästynyt se hoitsu kun kuuli etten oo sillai mitää ohjeita juuri käyttäny / hakenu. :D Sit se heitti sen tarinan takas sinne hyllyyn – ja mua jäi aivan sietämättömän paljon vaivaamaan kun nyt en tiedä miten se perkele vieköön päättyy! :D :D Ja sit. Sit se ilmoitti sen minkä takia aiemmin kirjotin että oli helvetin hyvä etten tienny tästä jutusta mitään ennalta: ”Seuraavaks mennään sit tohon viereiseen huoneeseen ja katotaan vähän niitä sun äänihuulia.” *GULP*!!! Nopeammin ku mitä ekshibitionisti avaa takkinsa, ilmoitin että mulla on sitte ”vähä herkkä” oksennusrefleksi. Hoitsu vaan itsevarmasti kysy ensin että onko hampaiden harjaaminen jopa vaikeeta, niin sanoin et ei nyt ihan nii, mut ei paljoo yli takahampaiden voi mennä ennenku alkaa kymää puskemaan. Se oli edelleen ihan huoleton että ”meillä on puudutusainetta”... Ihailen sitä itsevarmuutta. :D

Mentiin seuraavaan huoneeseen, missä oli hiukan hampilääkärin tuolia muistuttava kapistus ja vieressä joku ihmeellinen näyttö-letku-laitos-vekotin-härpäke. Siihen sitten istuin ja se tunnusteli mun niskaa eka ja kertoi että mulla on hyvät niskalihakset. Naurahdin ja ehdotin et ehkä se johtuu pään heiluttamisesta rumpuja soittaessa... xD Sit se tunnusteli poski.. jänteet??.. tai ne.. tiiättekö.. ja totes et vasen lonksuu vähän, niin sanoin et joskus jopa ihan napsahtaa mut en oo osannu huolestuu ku ei satu koskaan. Sit vielä viimesen kerran halusin oman disclaimerin ja sanoin että se ei saa suuttua jos byyttaan sen päälle. :D Se vaan nauro ja sano et se on nopee siirtymään kyllä. Sit se kuitenki anto kasan paperia mut se oliki sitä puudutusainetta varten; ” - - koska se maistuu aika pahalle.. monen mielestä.” Joo. No ei se nyt mikään pizza karpulailtana ollu todellakaan, mut pakko sanoo et ei ollu kyllä ihan myöskään ala-asteen 1700-luvulla kryogenisoidut nyt sulatetut ja meille syötettävät perunat feat. jauhokastike, jonka väri tulee kaiketi pohjaanpalamisesta. Lähempänä jälkimmäistä tosin. Se oli aika pitkälti raakaa kossua höystettynä niin vahvalla jalapeño-vetyperoksidi-minttu-eukalyptus sekoituksella että se etanolin maku peittyy siihen. :D

Kaikkihan tietää että Strepsils ja Bafucin ja muut tollaset on ihan paskaa eikä todellakaan puuduta kurkkua yhtään; se on ihan yhtä vitun kipee kuitenki. No, tää ydinjäte kyllä todellakin puudutti – joka oli tavallaa ihan hauskaa kun oli pikkusen vielä kurkku kipee siitä lenssusta. Mut voi jumalauta että se on friikki tunne kun nielet mutta et tunne ihan konk-vitun-reettisesti mitään!! :O :D Sit se tunki sen metallihäkkyrän mun nieluun. -> fuckingnice.jpg mutta kiitos sen kaiken tunnottomuuden ja päättymättömän mielenvoimani, kestin sen. :D Sit piti ääntelehtiä, sanotaanko aika retardisti, koska sulla on metallia kurkku täynnä niin se ei oo ihan helpointa touhua. :D

Sit kateltiin videolta että kunnossa siellä kaikki on. :) Also, miten äänihuulet vaan voi olla niin saatanan oksettavan näköset. Ja muistuttaa vähän ehkä pimppaa(??) [tai sit oon jo niin puutteessa.. :D] joka tosin ei ole lainkaan oksettava asia... ;) :P Se hoitsu kertoi myös että henki- ja ruokatorvet on tosi dorkassa järjestyksessä toiminnallisuuden kannalta ku ensin on se mistä hengitetään ja sen takana on se mistä ruoka kulkee nii sen takia pitää olla läppä mikä sulkee hengityksen nielemisen ajaks, jotta ei tukehduta pullaan – kirjaimellisesti. :D Hassun näköset kyllä ne äänihuulet. Puudutusaine lakkas ehkä tunnin sisällä sen laittamisesta. Että te jotka tahdotte puudutuksen hampilääkärissä poraamisen takia, niin ei tarvii pelätä; ton takia ei oo tähkänaama koko loppupäivää. ;)

Koska äänihuulet, niin hyvin poikkeuksellisen laulajan taidonnäytettä tällä kertaa:
https://www.youtube.com/watch?v=9n5znDtDhBE

[Myönnettäköön että oon niin kelvoton muusikkona että vasta ihan viime aikoina oon saanut viimein aikaiseks alkaa tutustumaan paremmin noin legendaariseen artistiin, joten ihan randomilla valkkasin jonkun biisin. :D Mutta ei väliä kun noin hyvä esittäjä ei tee huonoja. ;) vai mitä?]

Kiitos lukemisesta ja hyviä öitä rakkaat mussukat. <3 :)

* Tähtisimmu *