Joo. On sitte kiukuttanut aika saatanasti pari päivää. Ei tarvii mennä ku joku ihan yksittäinen asia huonosti niin tekee mieli paiskoa kaikki mitä on käsissä suoraan seinään ja kiljua! PrklE! ;/ Enhän mä nyt tietenkään voi suoraan sitä tietää että just hormoneista johtuu, mutta en mä oo tälläne ollu ku viimeks joku 10 vuotta taaksepäin ku oli eka puberteetti... Kiehuu niinku heti ja jotenki ihan raivona koko ajan... Sillai et ku tiputan jotain lattialle nii tekee mieli potkasta sitä ja kiljua ja huutaa että ”Sinäki saatana putoat vaan koko ajan!” (vaikka se oliski eka kerta)...

Uuuuhhh... Varmaan tosi vaikea uskoa että tähän edelleen ja siltikin ja ihan aikuisten oikeesti kaipais sitä että tää kokemus olis kokonainen. Vaikka se olis kuinka ällöä ja inhottavaa ja koettelis psyykettä vielä entisestään niin millään sillä ei ole paskaakaan väliä koska se että mä en vuoda hajottaa enemmän! Mieluummin sitä olis äklö olo ja vaikka mitä – mutta olis vittu kokonainen! Älkää tulko sanomaan mulle mitä mun pitää tuntee tai olla! Saatana! ;/

Posti kyllä piristi mun päivää tänään. Tuli lisää loxeja ja glitteriä! <3 [Nyt saatte värien kans koska vaihtelua on niin paljon että antaa mulle tarpeeks yksityisyydensuojaa... :) Siinä on koko mun tukka-arsenaali tällä hetkellä.. värimaailma tuskin tuli ihan kauheena yllätyksenä... :D]

126_01.jpg?1459636814126_02.jpg?1459636815



Ollaan alettu tekee sellasta kehonpainotreeniä ja joogaa kämppiksen kans. Parissa kuukaudessa ku sais ton masun sellaseks kivan timmiks, sanotaan nyt vaikka et joitakin senttejä kireemmäks, nii olis aivan ihana – eka kesä bikineissä mulle kuitenki! <3 :) Mieli tässä onki jo kiree, ei tarvii sitä treenata ainaka siinä mielessä... vielä en oo sillai onnistunu räjähtämään kenenkään silmille... onneks. Sen jälkeen ainaki tulis itku. Meinasin alkaa parkumaan jo viimeks ku olin Exän kämpillä ja jotenki taas pyörin kauheessa syyllisyyden tuskassa siitä ku olin ihan vammane meiän lapsen sen ekat pari vuotta ja liian vähän mukana ja pakoilin vastuuta ja kaikkee... ja selitin sit sille että tuntuu että oon niin paljon ala-arvoisempi; en oo ollu meiän lapsen kans ajallisesti yhtä paljo ja se on se ”kokopäivä”vanhempi (ainaki tällä hetkellä) ja ihan pala kurkussa... jatkoin vielä että ku se on sen koko pikkuotuksen tuonut tänne... No sit se vaan maskuliiniseen tyyliinsä tokaisi sellane ”etkö sä nyt, höhlä akka, tajua taas” -ilme kasvoilla että ”No en kuule ihan yksin!” Nii... :) Ja sitten se vakuutti mut taas että en oo yhtään alempiarvoisempi tai huonompi tai mitään muutakaan. <3 -- tai ainaki että se ei näe mua lainkaan sellasena.

On muuten ens ti eka kerta kun jään kahden oman lapsen kans, ikinä. Siitäki panikoin et mitenkä mä pärjään niin Exä vaan totes että ”Kyllä sä pärjäät ihan hyvin, kuule! Ja hei, sun on pakko. Mä en oo täällä, sun on pakko pärjätä yksin.” Ja virnisti. Nii... :D Totta... Niinhän senkin oli aikanaan. Kyllä musta tulee vielä hyvä äiti! Kasvan sellaiseks kai samalla rinnakkain naiseks kasvamisen kans...? :o

Oon huomannu myös että ihanku tissit olis yks päivä ollu vähän vähemmän arat...! :o :( Siis sen takia surujuttu, että jos nyt lakkaavat kasvamasta. Tosin ne oli kyllä taas seuraavana päivänä ihan yhtä arat taas... :D Mutta siis sekin on monessa paikkaa mainittu kyllä että on ihan normisettiä että se kasvu saattaa jopa kokonaan seisahtua hetkeks, vaikka jopa kuukausiks, kunnes sit taas jatkuu... :o

Se iltasin pitkään jatkunut paha mieli ja itkuisuus on muuten hellittäny. Siis täysin. :) Jossain vaiheessa [muista onko kaikkee sepustanu tänne...] oli jopa sellasta et mulla oli iltasin tosi oksettava olo, siis kirjaimellisesti. Ei tarvinnu byyttaa kyllä kertaakaa mutta oli kieltämättä aika lähellä ettei olis tullu kymä. Horomonit.. hih.. horomon... :D Minkähänlainen Pokémon se olis...? :D Jos joku on taiteellinen, niin voi piirtää mulle kuvan ja laittaa mailiin. :D Ja kertoa samassa että jos sen saa julkaista (nyymi / nimimerkki OK)... :D ...ja jos oon joskus aiemmin ollu yhtä "nokkela" ja kehvelöinyt ton saman keinovitsin tänne, niin anteeks. :D

Oon miettiny sellastaki että onkohan musta tullu jotenki herkempi sellaselle verensokeri-liian-alhaalla-kiukulle... kun tuntuu siltä että aiemmin se ei vaikuttanu mitään vaikka olis taloudellisen tiukkuuden takia ollu pahempikin paasto mut nyt on niinku heti sellane tikittävä pommi, että... Tosin en ehkä kykene erottamaan sitä että johtuuko se siitä vai onko se vaan ihan ”ilman syytä” -kiukkua. Sitä jälkimmäistä nyt ainaki. Ja paljon viime aikoina.

Muuten menny edelleen tosi hyvin, itsensä kanssa, vanhempana, Exän kans (en siis hajoa siihen edelleenkään et rakastan sitä yli kaiken...) ja kaikella mahdollisella tavalla. Pelottavan hyvin. Tuntuu siltä että pakko tulla pian jotain paskaa ku ei mun elämän kuulu olla näin hienoa... Ei se ole koskaan ollut. Mutta tuntuu että tää olis jotenki kollektiivista; tosi monella mun lähipiirissä on alkanu yhtäkkiä valoistaa... :o Ja ennenku joku vitun tekopirtee aivomätäjuusto sen sanoo niin se ei jumalauta johdu mistään keväästä! Se että toi vammasen kirkas keltanen solariumpallo tuijuttaa tuolla mutkin sokeaks joka päivä taas, ei todellakaan voi maagisesti aiheuttaa sitä että me kaikki hypätään jostain suomalaisesta tragediasta johonki Disney-animaatioon! ;/ [”tosi”gootti puoleni hyppäs esiin...?]

Mulla on ollut rakkokin huulessa joku viikon, ja ihan helvetin kipeä! Arvatkaa miks??? No koska purin siihen! Miten se vaan voi olla mahdollista??? Oon vakuuttunut siitä että mulla on liian isot hampaat. Ja rintakehä. Ja nenä.

Joo. Että vähän siis vaihtelee (luin välillä mitä olin kirjottanu tähän asti) mielialat, kuten huomaa(??)... Koska päätän tän siinä mielialassa että tekee mieli huutaa, kiljua, itkeä ja rikkoa Ming-vaaseja samaan aikaan, saatte sen mukaisen biisin, ehkä ens kerralla jotain vähemmän aggree sit taas:

https://www.youtube.com/watch?v=wovO84YdMu4

* Tähtisimmu *