Tyyntä myrskyn edellä: Lähteet haettu, valmiustila nostettu! Sota on alkamassa. [Selitys mistä mä nyt keksin ees tälläsen idean ja mikä mun kuppini -- joka on ISO -- kaatoi lopullisesti, löytyy tän postauksen loppupuolelta.]

Eli kulutin tossa yks yö jokusen kuus tuntia varmaan käyden läpi kaikkia tutkimuksia mahdollisimman laajalla sanahaulla Nelliportaalista. Hain esimerkiks ”transsexualism AND parenting”, ”transgenderism AND parenthood”, ”transsexual AND children”, ”gender AND dysphoria” ja ”transsexualism AND illness”. Koska oon vannoutunut puolueettoman informaation esilletuoja, niin tietenki yritin yhtälailla hakea myös tutkimuksia, jotka vastustaa transsukupuolisuutta luonnollisena poikkeamana / ilmiönä / yms.. Ainoa kriteeri, jota pidin oli se että tutkimuksen / artikkelin on oltava vertaisarvioitu. Tosin, se että vastustavia vertaisarvioituja löyty huomattavasti vähemmän, saattaa myös kertoa jonkinlaisesta lobbaamisesta asian puolesta..? Joka ei tietenkään ole hyvä juttu. Vaikka tiedän mitä olen, olen sinut itseni kanssa ja mun ristiretken pointti on avartaa ja lisätä hyväksyntää, poistaa suppeutta ja ahdasmielisyyttä, niin silti tahtoisin itsekin edelleen selityksen kokemuksilleni. Se, että tiedän mitä koen, ei vielä kerro sitä miksi koen niinkuin koen. Ajatellaan, että joku ihminen tunnistaa vaikkapa tunteitaan että ”nyt olen masentunut”, ”nyt olen iloinen”, ”nyt olen vihainen” etc., niin se ihminen ei siltikään poikkeuksetta tiedä miksi se tuntee niinku tuntee.

Kaikkien edellisten, joita joskus 2013 hain (lista tän merkinnän lopussa), lisäks nyt löytyi siis pintapuolisesti nopeesti silmäiltynä n. 80 aihetta koskettavaa artikkelia / julkaisua. Nyt alan niitä käymään siis läpi. Oli aika tunteikas prosessi se niiden hakeminen. Sellaisella itkunsekaisella raivolla niitä selailin ja etsin, kyyneleet silmissä ja valuen melkein koko ajan. En oikein tiiä miks. Hormonit? --No varmasti. Mutta myös se että samaan aikaan pelotti että löydänkin jotain todella murskaavaa oman ristiretkeni kannalta, kosketti lukea monia niistä pätkistä mitä siinä silmäilin ku nopeesti tsekkasin et artsu on sopiva ja jotenki sit taas kai ihan muuten vaan.

Tiedoksi ”kohtalotovereille”: Tällä hetkellä näyttää siltä että meitä puoltavia löytyi huomattavasti enemmän ja nekin jotka vastusti, vastusti enemmän tehtyjen tutkimusten (joiden tulokset oli puoltavia) pätevyyttä, ennemmin ku itse meitä / ilmiötä. Useimmissa mainittiin otoksen koko, sen liian vähäinen sattumanvaraisuus ja se että se oli tehty ”with too conveniently chosen people”.

Mun pääasiallinen tarkoitus tällä mun sodallani on ennen kaikkee se, että ihmisten pitäis tajuta:

1) Ihmiset ei voi tajuta kaikkee (etenkään sellasta joka ei heitä itse henkilökohtaisesti kosketa)

2) Ihmisten ei tarvitse tajuta kaikkee (etenkään sellasta joka ei heitä itse henkilökohtaisesti kosketa)

3) Kumpaakaan ylemmistä ei voi pitää perusteluna halveksunnalle, syrjinnälle, väkivallalle, tai millekään muulle verbaalisesti tai fyysisesti toista yksilöä loukkaavalle, sen vapautta rajoittavalle tai sitä muulla tavalla epäkunnioittavalle toiminnalle

4) Ihmiset, jotka henkilökohtaisesti jotain asiaa kokee / on kokenut, tietävät taatusti paremmin siitä asiasta kuin ne, jotka ei ole koskaan sitä kokenut – En mäkään mene sanomaan synnytyksestä MITÄÄN koska en mä ole sitä kokenut, tai jakomielitaudista, tai skitsofreniasta. Mä voin sanoa että ”mun kuulemani mukaan - - ” tai ”tiiän yhden joka on kokenut <K> ja se sano että - - ” koska silloin en väitä ite tietäväni paskaakaan asiasta.

En vielä tiedä moniko osainen mun tykityksestä tulee, mutta voitte olla helvetin varmoja, että siitä tulee tunteikas mutta samaan aikaan mahdollisimman objektiivinen ja pätevä. Miten aion kaiken ton saavuttaa yhtäaikaa, niin sen selitän myöhemmin. Mutta en kavahda, vaikka löytyis – tai tulevaisuudessa todistettais – jotain minkä perusteella kaikki trans* voitais mieltää yksioikoisesti sairaiks. Sitte nielisin tappioni ja suostuisin kantamaan sitä leimaa. Se, että muuttaisko se mun kokemuksia, niin tuskin. Sit olisin vaan sairas – mutta yhtä onnellinen saadessani hoidot. :) Että ei se että tunteet on pelissä, täysin estä objektiivista esittämistä / asioiden katsomista – kyse on kompartmentalisoinnista. Kiitos tuon(kin) termin opettamisesta, eräs läheinen ystäväni! <3 :)

Nyt meen meikkaan ja valmistautuun muutenki. :) Mutta brace yourselves, ” - - kun sota syttyy, niin mä juoksen sinne ekana!” Mä aion heittää paskan tuulettimeen ja niin saatanan lujaa, että se ei leviä ainoastaan seinälle, vaan myös kattoon, lattiaan, kadulle, viereisen talon ulkoseinään, naapurivaltioon, lähimmän planeetan pinnalle, muihin ajanjaksoihin, rinnakkaistodellisuuteen, taivaaseen ja helvettiin asti! ;) Ja vieläpä - - ! Eli sinne mitä on Wittgensteinin mukaan kaikkeuden ulkopuolella. ;)

[EDIT 14.08.16: Fiksattu linkit, nyt avautuu uuteen *]

https://www.youtube.com/watch?v=80wfx46NWuw

(BTW, monet aina dissaa mättöä, niin lukekaapa tuon biisin sanat; musiikki ei ehkä vaikuta kovin positiiviselta, mutta lyriikatpa onki – no, ainaki sellaselle hiukan ”left-hand path” -ajattelijalle.. ;D)

https://www.youtube.com/watch?v=rophS6I8W_c

https://www.youtube.com/watch?v=u2YV6_5yZ-E

[tänään on selkeesti taas aika kova misantropia vissii..? :D onko ihme että on vähä epäluuloinen kaikkia ihmisiä kohtaan riippumatta uskonnosta, etinesyydestä, kulttuurista, maailmankatsomuksesta, elämänfilosofiasta, ihonväristä, (elämän)tyylistä, ruokavaliosta, moraalisista valinnoista, mieltymyksistä, fobioista, filioista, ja kaikesta, jos kerran on elämänsä aikana kokenut kaikenlaisilta paskaa, syrjintää ja halveksuntaa ja jopa sitä väkivaltaa?]

* Tähtisimmu *

[Ainii, vielä tää: Hyvä blogi, jossa hyvä kannanotto, mutta harmillisen ahdasmielisiä osa kommentoijista, etenki mainitsemasi. Eikä niiden perustelut – jälleen kerran – ole kovin päteviä. Just tuollaisia vastaan tän sodan ja ristiretkeni osoitan. Henkilö jolle tää on tarkoitettu, tietää kyllä.]