Nii. Huhhuh... Tajusin itekki vasta eilen siis... :D [Tarkkoja jos ollaan niin tänä yönä kello 02.30 tulee vuosi täyteen :D]

Mulla ei ole tapana todeta, että ”onpa aika menny äkkiä”... ja tää ei oo mikään poikkeus. :) Ihan samaa vauhtia se kokoajan kulkee, immeiset kuulkaa. <3

Mutta iski tosiaan siis pikkuinen paniikki että ”mitä mitä mitä ihmettä mä teen kun vuosi tulee täyteen!??” :D Siis tästä nyt voi olla montaa mieltä ihmiset mutta jotenki mulla vaan on sellanen tunne, että mun pitäis jotenki antaa jotain lisää kaikille ihanille ihmisille, jotka lukee mun juttuja päivästä toiseen / jakaa, jotta tieto aiheesta saavuttaa aina isomman ihmisjoukon / kommentoi ja antaa palautetta... (Kuten monesti sanottu, niin mä en kirjoita tätä kaikkea itseäni varten, vaan kaikkia muita, tiedon jakamista, suvaitsevaisuuden lisäämistä ja just kaikkee muuta paitsi itseäni varten.) Ootte ihania kaikki! :) <3 Ja ystävät kans! :) <3 [onko nyt taas ne hormonit tässä ku jotenki pala kurkussa... :')] Äh... nii tota... No, en mä oikein tiiä mitä voisin siis antaa enempää itsestäni.

Oon kauheesti pyydellyt kauniisti että levittäkää tätä, jotta tää saavuttais mahdollisimman monen tarvitsevan / kiinnostuneen ja levittäis suvaitsevaisuutta ja tietoa aiheesta ja osoittais että vaihdokkaat on ihan tavallisia ihmisiä. Oon tosi kiitollinen jokaiselle, joka on mitenkään auttanut siinä asiassa! <3

Oon kauheesti rohkaissut myös kaikkia kommentoimaan, ja edelleen rohkaisen. :) Älkää nyt ujostelko siellä, varmasti monilla olis kysymyksiä, palautetta, kritiikkiä, uteliaisuutta, ja vaikka mitä – päästäkää ihan rennosti kaikki ulos vaan, kyllä mä edelleen julkaisen ne julmuudet ja kaikki, jos niiden kirjottelusta nyt olo sitten edes helpottais. :)

Täytyy myöntää, että on monesti käynyt mielessä tätä kirjoittaessa että antaisin itseni kokonaan ulos, kuvien kera ja kaikkea. Mutta. Pelkään edelleen niin paljon niin pienessä maassa kuten tää, että olisin ihan konkreettisesti hengenvaarassa – tästä on kuitenkin jo nyt kokemusta... Lisäks, en ehkä vois enää sitten kertoa niin avoimesti ja yksityiskohtaisesti kaikesta, en ehkä haluais. Mutta toisaalta ajattelen, että pääsiskö ihmiset vielä lähemmäs aihetta, samaistuis vielä helpommin; eli voisinko saavuttaa vielä paremmin kaiken sen mitä pyrin tällä blogillani saavuttamaan? Ehkä?

Kyllä kai nyt edes 1-vuotispäivän kunniaks joku kertois mitä kaipais lisää? :D Vai kaipaako ihmiset just vaan sitä että lykkäisin tänne sellasia ~45º kulmassa yläviistosta otettuja kuvia, missä on avonainen toppi? ;P [joo, ihan niinku muka olis jotain kuvattavaaki jo siitä vinkkelistä...] tai jotain muuta mikä tois mut lähemmäs?

Oon miettinyt myös sitä päätöstä olla hakematta siihen nyt jo alkaneeseen YLEn Nyt tai ei koskaan -ohjelmaan, johon mua keväällä pyydettiin. Jos olisin mennyt siihen niin olisko musta tullut ”Nyt tai ei koskaan -[Tähtisimmu]”? Tyyppi, joka nousi turhaks julkkikseks sillä että on transtyttö ja meni ohjelmaan, jossa pyritään parviälyllä ratkaisemaan kiperiä tilanteita? Olisinko sellaisella julkisuudella kuitenkin voinut paremmin näyttää että vaihdokkaat on ihan tavallisia ihmisä, että kyseessä on luonnollinen ilmiö, jota ei vaan osata täysin selittää vielä? (BTW, niin muuten on hikkakin – toki, tiedetään että se on palleakramppi, mutta ei sitä miksi se tulee, kelatkaapa :P) Olisko musta voinut tulla jonkunlainen pioneeri ja mediahuora, joka olis sit kans ku ” - - heiluu ja tärisee näyttämöllä aikansa, niin hiipuu olemattomuuteen - - ” sen 15 minuutin jälkeen? Olisin joka tapauksessa ollut mielestäni epäkelpo siihen konseptiin, koska en mä ollut (enää) silloin siinä todella vaikeassa käännekohdassa elämässäni; olisin ollut sopiva joitakin vuosia taaksepäin. Ja oon muutenkin tyytyväinen siihen päätökseeni. :) Ei mua kiinnosta nousta sellaiseks keltasen roskapaskalehdistön mediahuoraks tämän asian takia – se jääköön jonkun muun [uskaliaamman? :P] hommaks...

No, kuitenki. Jos rakkaat lukijani ei suostu kertomaan mitä he kaipaisivat, niin tehdäänpä sitten niin että jos viikon päästä on nykyinen (oletettu; teknisesti ei voi koskaan tietää tarkkaa) lukijamäärä vähintään tuplaantunut, niin julkaisen sen yhden postauksen (jota oon melkein sen vuoden jo pantannut, kun en ole ollut varma haluanko mennä niin yksityisiin asioihin... :P) ja jos jotain vielä huikeampaa sattuu tapahtumaan, niin sitten julkaisen jotain vielä huikeampaa... Mitä? No, katotaan nyt ensin saavutetaanko se tuplaus... ;) On mulla kuitenki jo mielessä mistä kirjoitan sitte...

Pitäiskö mun tässä nyt jotain koontia tehdä vuodesta? :D Jotain sellasta jenkkisarja-flaschback-jakso-tyyppistä? Katotaas... :D

Mun mielestä se kun kerron tytöks "opettelusta" kuvaa parhaiten aiheen luonnollisuutta, kun taas se kun käsittelen feminiinisyyttä(ni) ja itkuherkkyyttä / herkistymistä antaa mun kohdalla eniten taustatukea aivojen feminisoitumiselle. Masentuneimmillani oon varmaan koko elämäni aikana ollut tän aikana. Hauskimmaks taas on koettu tää kevyt tilitys. :D Eniten paradoksaalisuutta mulle itsessäni (identiteetin löytymisen ja kaiken hyväksymisen jälkeen) on varmaan aiheuttanut se kun kelaan miten kaikki yksityisyys muuttuu ja muuttuuko ja se että olenko ite sukupuolistereotypioiden orja. Ite tykkään (= mielestäni parhaiten onnistunut) varmaan eniten joko hormonipoli tai sit alusvaate jutusta; niissä oon ehkä eniten elementissäni sellasena levottomana, maanisena ajatusten viskojana. :D Mutta kyllä merkittävimmät on tietenki diagnoosi (jota varten taiteilin oikein itse oman motivational-kuvan :D) ja hormonien aloitus. ;)

Kiitos kaikille lukijoille tähän astisesta yhteisestä matkasta, ihana että ootte olleet mukana ja ihana että ootte kommentoineetkin välillä! :) <3 Toivottavasti ette katoa mihinkään, tämä matka vasta alkaa. Tässä on edessä vielä ainakin tissit, pahempi pään sekoaminen (ku estroannos tuplataan parin kuukauden jälkeen! :P), helpotus kun uskallan alkaa käyttämään tyttöjen vessaa, lihasmassan katoaminen, kasvojen / vartalon muodon muuttuminen (vähän), se kun voi alkaa ostamaan niitä ihania vaatteita (kun ne alkaa viimein edes etäisesti istumaan mun päällä) mistä on haaveillu kaikki vuodet, kivesten poisto, (mahdollisesti) vaginoplastia ja tuskinpa siihenkään mun tarinointini päättyy, sittenhän vasta se naisen elämä alkaa! :) Joten pitkään on vielä juttua luvassa! :)

* Tähtisimmu *