[Tulee taas arkistoista järjestyksessä vanhin kun ollu niin jotenki ajatustehoa vaatinut päivä että ihan pää jäässä nii ei synny nyt mitää... Mutta kaikkihan nää julkaista pitää kuitenki, eiks vaa? ;) EDIT: siistiä miten URL ei muutu luonnoksen tallentamisen jälkeen, vaikka artikkelin otsikon muuttaa... :D kutsuisin tuota tiedon vuotamiseks... ;)]

Olinpa tuossa kesäkuun lopulla / heinäkuun alussa matkustamassa junalla. Ihan sellane tuttu junamatka, minkä oon kulkenut monesti ja tuun myös kulkemaan, että ei mitenkää epätavallinen. Mutta sinä päivänä oli jotenki aamusta heti sellane olo, että epäilytti kauheesti lähtee ku jotenki oli sellane ”huono viba” koko päivästä. Mä en väitä että pystyn aistimaan pahan tulevaisuudessa mutta kunhan nyt kerron miten se sitten meni se päivä.

Siinä koko päivän sitä kelailin että lykkäiskö sittenki lähtöä seuraavaan päivään... No päätin kuitenki lähtee. Sitte ku aloin meikkaan niin jotenki tuntu että olisko kuitenki pitäny höylätä... Ei ollut mitenkään paha sänki mutta sillai että kyllä se erotti vielä meikkivoiteen ja puuterin alta – ainaki jos kattoi tarpeeks läheltä, ehkä 30cm päästä tai jotain...? En osaa arvioida... Mutta ajattelin että oon ennenki ollu vähän niinku pakotettu liikkumaan sillai ja ajattelin kerranki sitte niin että eihän mua nyt kuitenkaan kukaan kato niin tarkkaan ja mun goottipunkkari tyyli kuitenki vie enemmän huomiota... Kuinka vitun väärässä voikaan ihminen olla!

Se kuumotus jatku sitte koko matkan juna-asemalle saakka ja sit junassakin vielä tuntu siltä että oon jotenki uhattuna. Osa lukijoista on tietysti sitten tässä vaiheessa sitä mieltä että oon aiheuttanut seuraavana tilanteen vaan sillä että musta on paistanut sellanen epäitsevarmuus... Uskaltaisin väittää vastaan...

Siinä sitte ku olin junasta poistumassa sillä omalla asemalla, niin siihen tuli kaks sellasta aika rujon oloista kundia odottelemaan samaan vaunuvälikköön. Toinen oli ainakin ihan hyvässä mäskissä koska sillä oli jopa oma bissepullo handussa vielä. Toinen saatto olla jopa selvin päin. Sen humaltuneemman ei tarvinnu edes katsoa mua päin kun jo tajusin missä tilanteessa olin! :( Mutta koska ne oli jo tullut siihen, niin en voinut enää lähteä vaihtamaan toiseen vaunuväliinkään, koska olisin vaan herättänyt enemmän sen mäskipään mielenkiinnon sillä vetäsyllä... En tienny mitä tekisin, kuumotus vaan paheni. Vaikka en ollu yksin, niin tiesin että sivullisia ihmisiä ei paljon kiinnosta, ku kai mun pitää olla valmis ottaan turpaan sen takia jos oon persoonallisen näkönen? Se on useimpien ihmisten logiikka, ihan oikeesti! :o Joo, se että on kaulapanta ja remmipöksyt, nii sehän oikeuttaa sen että joku saa tulla leimaan mua vaikka pesarilla keskelle naamaa jos huvittaa. Kyllä! :( Noniin.

Sitä kun on ollu monen vuoden ajan koulukiusattu ja muutenki joutunu monesti uhkaaviin tilanteisiin elämänsä aikana, aina samoista syistä, joihin ei koskaan ole itse ollut vaikuttamassa; mä päinvastoin kammoksun väkivaltaa ja oon aina ahdistunut vaikka näkisin joittenki tuntemattomien tappelevan kadulla niin pelkään... Niin, niin sitä on oppinut lukemaan ihmisiä kohtuu hyvin, jotta säilyttäis edes vaivoin hampaansa – tai edes henkensä... Se päihtynyt jätkä sitte oli tarjoutumassa takana olevalle rouvashenkilölle, että kantaa hänen laukkunsa, niin rouva kohteliaasti kieltäytyi, mutta tosta tiesi heti että nyt oon niin kusessa! Siitä jätkästä näki ettei se normaalioloissa tee tollasta, vaan tosta pystyy heti lukemaan, että koska tekee jotain epätavallista, niin siinä tilanteessa on jotain.

No, itselleni vähemmän yllättäen olin taas kerran oikeessa. Kun siinä sitten juna pysähty ja ovet aukes, niin jäin tahallani kaikkien poistuvien viimeseks, epätoivoisena siitä että ehkä ne jannut siitä meniski menojaan. No ei! Vaan siinä se hyypiö odotti vittu vaunun ulkopuolella mua ja alko sitte mesoamaan siinä että ”Siis vittu mikä jätkä! Siis vittu noi buutsit, toi kaulapanta ja noi ketjutki vielä!” (mulla oli siis New Rockit jalassa) Sitte se lähti kävelemään kohti! :( Mä jäädyin niille sijoilleni ja toivoin ihmepelastusta, enkä edes kattonu siihen tyyppiin päin... No sitte se ihmepelastus ihan oikeesti tuli: Vaikka ketään sivullista ei vaikuttanut kiinnostavan koko asia, niin se sen kundin kaveri otti siitä kiinni käsivarresta ja nykäs sen takas ja sano jotain että ”anna sen nyt olla” tai jotain tollasta. Pariin kertaan joutu suostuttelemaan että se väkivallanhimoinen lippispää suostu luovuttaan... Huh!

Mutta ihan oikeesti! Turha kysellä miks mä pelkään kaikkialla ja haluan koko ajan olla tilanteen tasalla ja ”skannaan ympäristöä” (kuten transpolin psykologi sano) ja kaikkee. JUST VITTU TON TAKIA! Koska jos en tee niin, niin kuolen! Mä oon niin kyllästynyt oikeesti pelkäämään! Miks pitää olla sellasia yksilöitä, jotka oikeuttaa pahoinpitelyn sillä varjolla että ei vittu ite tajua että kaikki ei ole samanlaisia ku ite on!? Miten sellasia ihmisiä vaan voi olla?? Miksei voida vaan vittu elää rauhassa ja olla puuttumatta tuntemattomien asioihin? Mä en ihan oikeesti haluu liikkua kohta enää missään! :( En mä halua kuolla sen takia mitä oon!

Oikeesti olis kiva tietää mikä aiheuttaa sen että jostain ihmisestä tulee niin suppea ja vieläpä sillai että on pakottava tarve purkaa sitä tuhoamalla kaikki itselle outo / vieras... Mikä siis ihan konkreettisesti aiheuttaa sen että ei tahdo edes yrittää avartaa mieltään / ymmärtää / tutustua uusiin asioihin?? Useimmiten vieläpä missään suhteessa! Jos mulle tulee joku selostamaan jostain näkemyksestä, asiasta, ilmiöstä, mistä vaan, niin en mä a) halua tappaa sitä, jos sen selostama juttu eroaa siitä miten ite nään asiat b) halua vakuuttaa sitä siitä että mä oon jotenki enemmän oikeessa omassa näkemyksessäni c) omaksu myöskään sen juttua ilman että pohdin sitä ensin kriittisesti mutta en myöskään hylkää heti ensimmäisenä. Mutta en mä myöskään mee sitte ite selostamaan jostain, esim. trans-asioista, jollekki random vastaantulijalle! Ei kenenkään oo tätä blogiakaan pakko lukea. En mä mee tunkemaan kenenkään kurkusta alas sitä että ”sun pitää nyt ymmärtää trans*” mutta mä haluaisin tunkea sen kaikille päähän, että ymmärryksen puute ei oikeuta mihinkään! Ja päinvastoin yritänkin tässä tarjota tietoa aiheesta niille, joita se kiinnostaa, enkä yrittää väkisin ”opettaa” niitä, jotka ei ole motivoituneita vastaanottamaan. Ja jos käy hyvä tuuri niin saatan onnistua vaikuttamaan sellaisiinki, jotka ei lähtökohtaisesti tänne tule edes tiedonetsintä / mielen avartamissuunnitelimssa. :) Ei se mitenkään häiritse mua jos joku pitää transsukupuolisuutta sairautena / mielenhäiriönä / whatever; ei se kuulu mulle mitä joku tuntematon siitä koko asiasta on mieltä – eihän se voi mitenkään vaikuttaa mun elämään, muuten ku just sillä että hakkaa mut teholle, mutta siis pelkästään sillä näkemyksellään. Kuinka saatanan vaikeeta tää on ihmisille käsittää!? Jos mun mielestä krapulassa pizza on parempaa ku kebab tai Megadeth on parempi ku Metallica, niin näistä ei kumpikaan vaikuta rotanpaskan vertaa siihen miten joku toinen mulle tuntematon ihminen herää Torniossa töihin?

Tietysti toivoisin hirmusesti että meiänki translakia oikeesti muutettais, jotta se vastais oikeasti sitä miten asia nähdään tutkimusten lopputulosten kannalta nykyään, että se ei ole sairaus yms.. Mutta ei sekään pakottais ketään muuttamaan omaa henkilökohtaista näkemystään! Ei mikään pään rääpiminenkään ole kovin asiallista, mutta mä oon sanonut että kyllä mä kestän kaikki haukut mitä joku päästään keksii mulle heittää ja julkaisen kommenteissa, jos siitä nyt sille tulee sitte jotenki parempi mieli, niin sivaltakoon sanasapelillaan jos huvittaa. :D

Ei ole pakko ymmärtää, ei ole pakko ymmärtää mitään, mutta sen verran pitäis mun mielestä ymmärtää kuitenki, että jos joku ei kiinnosta sen vertaa että haluaa siitä tietää / oppia / ottaa selvää, niin silloin sen ei pitäis kiinnostaa myöskään sen vertaa että sitä voi vihata ja haluta tuhota kaiken siihen liittyvän...!? Samalla logiikalla mun pitäis vihata lähinnä jokaista muuta kulttuuria paitsi meidän omaa (jota ei ole kyllä olemassa muualla ku mämmissä ja saunassa... :D) ihan vaan koska en oo ikinä käyny Viroa tai Ruotsia pidemmällä. En mäkään halua tukehduttaa jokaista ranskalaista vaihtaria patonkiin tai italialaista pastaan, vaikka en tiedä mitään niistä! Ja etenkin just koska en tiedä, niin miten edes voisin vihata niitä niin paljon!? Vittu, ihmiset!

Joten mä haluan tietää todellakin, millä helvetin logiikalla joku voi hakata jonkun vain koska ei ymmärrä sitä / tiedä siitä mitään!? :o :O Jotenki maailma tuntuu niin ahdistavan uhkaavalta, ihan sama missä on! :( Ja anteeksi tilitys, mutta ihan oikeesti vaan ahdistaa ku tuntuu että ei missään voi liikkua ku missä ei tarvii pelätä että on yksilöuhrina pahoinpitelyn kohteena, niin tarvii pelätä että räjähtää joku autopommi tai jotain muuta... Mikä vittu tätä maailmaa vaivaa!?? :( Kertokaa joku että onko maailma aina ollut näin paha, ilkeä ja synkkä paikka!?

* Tähtisimmu *